Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Lipsahti enelliseen viestiin painovirhepaholainen. Tarkoitin, että öljyn hinta tulee meiluummin laskemaan kuin nousemaan, kunnes Venäjältä loppuu rahat.
Tolopainen mainosti tuulivoiman riemumarssia. Kyllähän mikä tahansa ala lähtee huimaan nousuun, kun sitä tarpeeksi tuetaan. Näinhän se on tuulivoimassakin. On tietysti maita, joissa se ehkä kannattaa ilman tukiakin. Suomessahan ko. bisnes on kovassa nousussa ylisuurien tukien johdosta. Kyllä minäkin ottaisin mailleni ko. voimaloita ja ottaisin mielelläni osan jaossa olevista rahoista. Tällöin riskienhallinta tulee hoitaa niin, ettei tuulimyllyjen romutus tule maanomistajan vastuulle.
Ottaisin esimerkin Espanjasta. Siellä oli muutama vuosi sitten kova buumi aurinkovoimala-alalla. Bisnes säteili Suomeen asti ja itsekin tein siihen liittyen muutaman toimeksiannon. Sitten loppui Espanjalta rahat ja myös tilaukset meikäläiselle.
Saksaa mainostetaan edelläkävinä (energewende). Sillä meneekin hyvin, mutta vielä paremmin menisi Saksassa ja koko Euroopassa, jos eivät olisi hätäpäissään lähteneet ydinvoiman sulkemisen tielle.
Ei minusta energiapuun kysyntä ole huonoa. Ensi viikolla tulee tili viimeisimmästä hankintakaupastani. KEMERA-tukien kanssa ja metsäkuljetus miinustettuna rahnaa tulee 34.5€/m3. Ei huono. Uusia lämpölaitoksia nousee paljon ja kysyntä niiden perässä.
Tässäkin keskusteluketjussa olen yrittänyt tuoda esiin tuulivoimatuen järjettömyyden. Tuulitukeen on sitouduttu jo tähän mennessä tehdyillä päätöksillä laittamaan 300 miljoonaa/vuosi. Vaikutukset Suomen kansantalouteen ovat oikeastaan negatiiviset, kun verrataan, mitä saataisiin samalla rahalla aikaan puuenergiapuolella ja edelleen tuontienergian vähentämisen avulla.
Edelläkin on todettu, että Suomella on tuhannen taalan mahdollisuus lisätä puun tuotantoa ja siihen perustuvaa liiketoimintaa. Toivottavasti seuraava hallitus lopettaa lisähaihattelut tuulivoiman osalta. Vanhat sopimukset tietysti rasittavat, mutta uudet on estettävä. Rinnastaisin tuulivoimahössötyksen jätevesiasetukseen. Jätevesipuolla kansalaiset pakotetaan kaivamaan maahan n. 3 miljardia. Tuulivoimapuolella Valtiovalta laittaa seuraavan 10 vuoden aikana saman verran taivaan tuuliin kansalaisten rahnaa.
Öljyn ja kaasun osalta dollarihinta mieluummin nousee kuin laskee. Syynä on Ukrainan kriisi. USA on sopinut Saudien kanssa hinnan pitämisestä alhaalla niin kauan, että Venäjältä loppuu rahat. Lisäksi IRAN tulee mukaan kuvioihin vielä tänä vuonna, mikä lisää hinnan laskupaineita. Euron heikkeneminen kompensoi suuren osan hinnanlaskusta. Seuraava hallitus säätänee kuitenkin öljylle ja kaasulla lisää veroja, joista osa suunnattaneen vauhdittamaan bioenergian käyttöä.
Siinä Tolopainen on oikeassa, että Tuulivoimayhtiöillä ei ole paljoa vekaa. Eipä tietenkään, kun yhteiskunta maksaa suuren osan investoinnista ja tuotannostakin yli puolet. Hyvä siinä on velat maksaa. Hankaluus tulee silloin, kun tukikausi loppuu ja sähkön markkinahinta onkin jäänyt alhaiseksi. Myllyjen koneistojen ylläpito ja uudistaminen tulee kannattamattomaksi.
Järjestelykysymys sitten on, miten tuulivoimayhtiöt välttävät lopetuskulut. Yksi keino on myydä koko roska laitapuolen kulkijoille nimellishintaan. Tällaista on tapahtunut lähipiirissäni jossakin toisessa tapauksessa. Viulut sitten maksoivat veronmaksajat.
Maanomistajien, jotka aikovat vuokrata maitaan tuulivoimaan kannattaa lohkoa ko. alueet erillisiksi tiloiksi ja perustaa sitten vaikka vuokra-alueesta yhtiö. Jos bisnes romahtaa ko. yhtiön voi myydä esim. eurolla jollekin varattomalle.
Tuulivoiman tehoksi suunnitellaan yhteensä vähintään 2500 MW. Huomattavasti suurempiakin lukuja on esitetty. Tuulisella säällä voisi tuulivoiman osuus kesäaikaan nousta 50 % tasolle koko Suomen sähkötarpeesta. On siinä ihmettelemistä, miten muu sähköntuotanto ja sähköverkon hallinta hoidetaan.
Tuulivoimabisneksessä on myös pienempiä firmoja, joiden päätoimiala on nimenomaan tuulivoima ja taloudellinen tulos perustuu nykyiseen ruhtinaalliseen veronmaksajien tukeen ja ajatukseen siitä, että sähkön hinta nousee tulevaisuudessa reippaasti saman aikaan, kun tuet vähenevät.
Kuten Tolopainenkin totesi, sähkön kulutus on laskusuunnassa. Yleisten taloudellisten lainalaisuuksien mukaan kysynnän lasku laskee hintoja mieluummin, kuin nostaa.
Jos tuulivoiman tuottamisesta tulee taloudellisesti kannattamatonta ilman tukia, se kyllä loppuu aikanaan. Siitä pitää kilpailu huolen. Se sähköyhtiö, jolla ei ole tuulivoimaa rasitteenaan pystyy myymään halvempaa sähköä.
Niimpä tuulivoimalaitteiden valmistukseenkin keskittynyt Moventas meni konkkaan. Miksei myös tuulivoimayhtiöt.
Taneli edellä toi esiin tärkeän seikan koskien tuulivoiman heikkoa säädettävyyttä. Nythän tuulivoiman tuottajat saavat ruhtinaallisen, relun 100 €/MWh tuoton verkkoon syöttämästä energiastaan, mutta jättävät säätövoiman tuottamisen muiden murheiksi. Kun tarkastellaan tuulivoimayhtiöiden voittoja, niin normaaliälyinen kyllä tajuaa, että tämä korvaus on pahasti yläkantissa.
Nordpoolissa sähkön hinta on suunnilleen 30 €/MWh ja hinta on mieluummin laskussa kuin nousussa. Kun tuulituki jossakin vaiheessa järjettömänä loppuu, on riskinä, että tuulivoimayhtiöt ajautuvat vararikkoon, kun nykytukien varaan pystytetyt myllyt tulevat peruskorjausvaiheeseen. Tuulituen rajoittamistahan ovat puolueet jo vilauttaneet. Vanhoista sopimuksista pidetään kyllä kiinni.
Vastuullisten sähköyhtiöiden (siis niiden, jotka vastaavat myös säätövoimasta) ei kannata ottaa tuulivoimayhtiöitä vastuulleen. Konkurssiin ajautuneiden myllyjen purku jää sitten maanomistajien murheeksi, ellei sitten valtio tule taas hätiin, kuten Talvivaarassa.
Ei lepikoiden räippiä kenenkään ole pakko hakata. Aina voi lähteä kortistoon.
Itse ehdin vielä tehdä moottorisahalla hankintana energiapuuhakkuun. Ala oli n. 2.4 ha ja jäljessä ei ole moittimista, kun itse teki. Naapuripalstalla synty pahannäköistä jälkeä vastaavan tyyppisessä metsässä. Taisi joku taitamaton motokuski olla kai suutuspäissään toivomassa kortistoon pääsyä.
Tukien maksukin tapahtui nopeasti. Tilasin toteutusselvityksen MHY:ltä ja tuet oli tilillä viikon kuluttua tilauksestani. Ensi syksyksi ole ajatellut vastaavaa askaretta. Katsotaan miten tukihommeleiden kanssa käy.
Tämä taisi hieman eksyä aiheesta, mutta kysyisin Puuntakuselta, miten paremmin eristetyt ikkunat lisäävät homehtumisriskiä. Itse muistelen, miten huonot ikkunat jäätyivät ja hikoilivat sisäpuolelta pakkasella ja valuttivat vettä seinärakentesiin. Nykyiset eivät sitä tee.
Minulla pakkasraja on mottorisahahommissa n -15. Sormet ja varpaat alkaa jäätymään.
Teen hankintahakkuuta 2- vaiheisesti. Ensin moottorisahahommat ja sitten ruokailun jälkeen tai seuraavana päivänä kasaus ajouran varteen toisissa kamppeissa. Tällöin vielä n -20 C on ok.
Eläkeläisukolla ei ole niin kiirettä, että kovemmilla pakkasilla olisi metsään hinku.
Keskenkasvuinen metsä -käsite tietysti riippuu siitä, millaiset ehdot ovat sen kanssa kilpailevalla rahoitus/sijoitusvaihtoehdolla. Moni metsänomistaja, kuten myös Metsähallitus ei harrasta sijoitustoimitaa, jolloin metsän hakkuu tehdään usein silloin, kun sen arvokasvu alittaa pankkikoron lisättynä myyntivoiton verolla. Eli nyt, jos arvokasvu on alle 3 %, hakkuu voi kannattaa paremmin, kuin laina pankista.
Metsähallitus on toinen tarina. Metsähallituksen metsät omistaa Valtio ja Valtio saa lainaa hyvin alhaisella korolla. Mesähallituksella ei nyt kai ole mahdollisuuksia harrastaa sijoitustoimintaa. Niimpä sen täytyy Valtion poliittisen tulotavoitteen takia hakata myös sellaista metsää, jota kaiken järjen mukaan ei vielä kannattaisi hakata, koska sen arvokasvu ylittää selvästi omistajan (Valtio) markkinakoron.
Tilanne voi muuttua, jos Metsähallitus yhtiöitetään. Yhtiönä Mesähallitus todennäköisesti saisi myös edullista lainaa ja voisi näin tyydyttää Valtion tuloutusvaatimuksen lainarahalla ja hakata kasvussa olevia metsiään vasta kun on järkevää. On tietysti hieman omituinen järjestely, jos Metsähallitus ei nykymyodossaan voi hoitaa Valtion metsiä järkevästi, vaan sen edellytyksenä on yhtiöittäminen.
Nim. abietes kannattaa tutustua verotusasioihin paremmin. ALV:n saa takaisin, jos hakeutuu arvonlisäverolliseksi puunmyyjäksi oli sitten pallkatyöläinen tai ei ja riippumatta siitä, onko puunmyyntituloja. Lisäksi esim. sahan alvittomasta hinnasta saa verotuksessa takaisin pääomatulojen vero% mukaisen osuuden. Siihen ei palkkatulojen vero% vaikuta mitään.
Alkuvuodesta on näitä metsäveroiltoja. Epätietoisten kannattaa osallistua. Matkakulut saa vähentää verotuksessa. Pullakahveita ei tartte ilmoittaa.