Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
En ole perehtynyt PS:n tukipolitiikkaan. Mielestäni perussuomalaisten kyllä kannattaisi tukea puupolttoaineiden tukea, koska se on kustannustehokkainta ja tuo työtä maaseudulle. Hallituksen nykyinen ratkaisu alentaa puuperäisten polttoaineiden tukea ja satsata lisääntyvässä määrin tuulivoimaan on pitkässä juoksussa kestämätöntä, koska siinä touhussa loppuu rahat ja tuulivoimapaikkakuntien asukkaiden hermot. Asukkaista ei kuitenkaan kai ole niin väliä, koska ovat maaseudulla.
Nykyinen energiatukipolitiikkahan ei ole riittävän läpinäkyvää. Osa tuesta tulee valtion budjetista, mikä on hyvä, koska se osuus on läpinäkyvää. Yhä suurempi osuus piilotetaan kuluttajien tai yritysten maksettavaksi. Tällaisten, veroluonteisten maksujen määrä kasvaa koko ajan ja ne kuppaavat kansakunnan voimavaroja vähintään yhtä paljon, kuin Kreikka ym. vekamaiden tuki.
Muutamia mainitakseni:
– jätevesiasetus, investointi n. 3 miljardia, huoltokulut 100 miljoonaa/vuosi
– rikkidirektiivi 500 miljoonaa/vuosi
– Durban sopimus 100 miljoonaa/vuosi
– energiatuet muutaman vuoden päästä 500 miljoonaa/vuosi
– suunnitteilla oleva autojen käyttömaksun muuttaminen paikannusjärjestelmineen 2 miljardia + kulut 100 miljoonaa/vuosi
– alkomerit joka autoon miljardi + kulut 50 miljoonaa/vuosiLisääkin varmaan löytyy, mutta eiköhän jo näilläkin saada kansakunnan selkäranka viimeinkin taittumaan.
Katsoin televisiosta myös metsälain uudistamisen uutisointia. Kiinnitin huomiota ympäristönsuojelijoiden huolestumiseen siitä, että puusto lähtisi nuorentumaan, kun metsänomistajien vapautta lisätään.
Ilmeisesti luonnonsuojelijat eivät ole huomanneet, että metsissä olevan puuston määrä lisääntyy joka vuosi huomattavasti ja tulee näin jatkumaankin, koska puun myynti hiipuu. Puuston keski-ikähän on jo pitkään ollut nousussa ja jatkaakin nousuaan metsänomistajien vapauksien lisäämisen jälkeenkin. Metsistähän kaadetaan jatkossakin vain ne puut, jotka saadaan myytyä. Eivät metsänomistajat ole niin tyhmiä, että alkaisivat vapauden huumassa kaatamaan järeää puustoa maahan lahoamaan.
Puuntuottamisen ja metsäyrittäjyyden kasvua ei ole näköpiirissä muutamaan vuoteen, koska puun kysyntä ja hinnat mielummin laskevat, kuin nousevat. Energiapuuta joku pitää potentiaalisena nousun edistäjänä.
Energiapuunkin hinta mieluummin laskee, kuin nousee, koska tuet suunnataan kaliimpiin energiamuotoihin eli tuuleen ja aurinkosähköön. Laskeskelin energiapuolen investointitukien kohdistumista. Tuulivoima sai viime vuonna tukia 1370 €/TJ ja puupolttoaineiden tuotanto ja polttolaitokset 135 €/TJ. Kyllä se nyt vaan on niin, että puuntuottajien ja alan yrittäjien on syytä ainakin muutama vuosi välttää laajentamasta toimintaansa energiapuualalle, ettei konkurssit uhkaa.
Puun tuotanto ja energiakäyttöhän tukisi maaseudun eläjien toimeentuloa, eikä ko. asia ole mitenkään nykyään suosiossa. Päinvastoin maaseutua pyritään ajamaan kaikin tavoin alas. Ehkä kuitenkin pettuleipä voisi olla uusi menestystarina tulevina ankeina aikoina etenkin Kainuun suunnalla.
Meitä oli 60-luvulla muutama poika metsänraivauksella. Nokkamiehenä oli vanhempi metsuri. Parin pojan kohdalle osui puska, jossa ampiaiset pörräsivät ja pojat eivät uskaltaneet mennä sinne. Nokkamies sanoi, etteivät ampiaset pistä, jos niihin ei katso. Pojat uskoivat ja saivatkin muutamia ampiaisen pistoja. Ehkä vaivihkaa kuitenkin katsoivat ampiaisiin.
Minusta tässä marjanpoimijaongelmassa on lähdetty liikkeelle väärästä päästä. Jokamiehenoikeuksien muuttaminen on liian hidas ja ehkä vääräkin tapa ongelman korjaamiseksi.
Ongelmanahan on nimenomaan halpatyövoiman rahtaaminen Suomeen. Jotkut perustelevat sitä sillä, että marjoista jää pomimatta 90 %. On muitakin aloja, joissa huomattava osa työstä jää tekemättä, kun työn hinta on korkea. Tyypillisin ala on rakennusala ja etenkin työvoimavaltaisin korjausrakentaminen. Halpatyövoman avulla osa nyt korjaamatta jäävistä rakennuksista saataisiin korjattua. Kukaan ei kuitenkaan vaadi, että rakennusalalle pitäisi alkaa tuomaan runsaasti halpatyövoimaa (harmaa talous tietysti rehottaa)
Marja-alanhan (marjatilat, metsämarjat) ovat vallanneet pääosin ulkomaiset halpatyöntekijät. Näin on marjojen hinta saatu painettua alas, eikä paikallisen (maalais)väestön enää kannata alalla toimia. Ilmiö tukee marjoja ostavan (kaupunkilaiset), paremmin toimeentulevan väestön elintason kehittymistä ja siksi sitä myös kannatetaan Vihreiden vetämässä Ympäristöministeriössä. Hallituksellahan on nyt tuhannen taalan paikka heikentää maalaisten elinoloja kaikin mahdollisin tavoin, jotta ymmärtävät muuttaa kaupunkeihin Vihreiden ja Kokoomuksen vaalikarjaksi.
Onhan se hyvä, että PETU jatkuu. Koskisen puheesta saa kuitenkin käsityksen, että tuki koskee vain hakkeeksi menevää puuta. Klapikauppialle menevää ei ilmeisesti tueta. Eli suurien käyttäjien puuhun saadaan tukea, mutta pienyritysten kautta polttoon menevään ei. Onko tässä jokin logiikka? Klapikaupan työllisyysvaikutus tuotettua energiayksikköä kohden on varmaan huomattavasti suurempi kuin hakekaupan.
Nykyäänhän tuki on 7 €/m3 kaikkeen energiakäyttöön menevälle puulle. Suunnitelmissa on laskea tuke parille eurolla. Säästöt ilmeisesti kohdistetaan tuulimyllyihin. Tuulienergian tukihan on moninkertainen puuenergiaan verrattuna. Tuulimyllyjä ostetaan paljon ulkomailta, mutta puukattilat tehdään kotimaassa. Ulkomaisia hankintoja siis suositaan kotimaisen sijasta. Tämä on kai sitä ”vihreän” teknologian edistämispolitiikkaa.
Jos ja kun (toivottavasti) metsänkäyttöilmoituksista luovutaan, niin sitten täytyy järjestää jonkinlainen valvonta, ettei metsälakia rikota. Nyt metsänkäyttöilmoituksia, josta suurin osa on turhia, syynää sankka viranomaisjoukko. Kun ilmoitusten laadinta rajoittuisi vain uudistushakkuisiin, vapautusi metsänkäyttöilmoitusten rustaajien ja vahtijoiden resursseja niin paljon, että siitä 10 % riittäisi metsäpoliisien palkkaukseen. Loppu olisi silkkaa säästöä.
Kummallinen tämä metsäala, kun etukäteen pitää ilmoittaa viranomaisille, että aikoo tehdä metsälleen jotakin. Eihän autolla liikenteeseen lähtiessäkään tarvitse ilmoittaa poliisille, että tulkaa vahtimaan.
Hyttysiä tosiaan on riesaksi asti. Raivaushommissa lippalakki päässä iskevät päälakeen, naamaan ja kaulaan vaikka ohviakin on käyttty runsaasti. Muut osathan ovat suojassa. Oletteko kokeilleet hyttyshattua, jonka verkko peittää kasvot ja kaulan. Ajattelin hankia.
Itä-Suomen Antti edellä oikeilla jäljillä. Miksi metsänomistuksesta ajatellaan, että se täytyy pitää maailman tappiin. Kun hoitaa metsän kuntoon ja pitää vaikka jonkin aikaa, niin myymällä palstan pois voi kotiuttaa voitot. Nänhän osakkeillakin pelataan. Osinkomaksut (lue puun myynti) ovat vain pieni osa tuloista. Osakkeiden (tai metsän) myynti hinnan nousun jälkeen tuo tuloksen.
Kiinteistösijoituksissahan tehdään ns. ”kiinteistöjalostusta” eli ostetaan sopiva kiinteistö, kunnostetaan ja myydään voitolla eteenpäin. Metsäpuolellahan voi tehdä samaa eli kunnostetaan vaikka metsä kasvukuntoon tai jaetaan puuhapalstoiksi, jotka sitten myydään kovalla voitolla eteenpäin. Metsän osto puun kasvatusmielessä ei näillä hinnoilla ole kannattavaa ainakaan ostajalle, mutta perillisille ehkä.
Metsäpalstojen kysyntä suhteessa tarjontaan on nyt niin suurta, että puun myyntituloilla metsän ostaja ehkä pääsee korkeintaan omilleen. Myymällä palsta eteenpäin, voi päästä kohtuullisiin voittoihinkin.
Metsälakia tarvitsee nimenomaan metsänomistaja. Ajatelkaapas, mitä tapahtuisi, jos metsälaki kumottaisiin. Ympäristöministeriössä tietysti otaisiin iloisia ja alettaisiin rustaamaan lunnonsuojelulakia uusiin kuosiin. Tietysti metsän käytön rajoitteet tulisivat voimaan ”kaikessa ankaruudessaan” (sitaatti Tuntemattomasta sotilaasta).