Käyttäjän mehtäukko kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä se jaksollisen hyväpuustoiset pari yläharvennusta tuottaakin, eikä edes ohjeissa useampaa suositella.
Jatkuva hurmos kun siitä vasta alkaa, kyllä ”seuraavat kaudet” ovat satujen ja arvontojen asteella.
Pena…” Samoilla kaavoilla voi arvioida, että tilalle istutettavan (lakimääräisen) taimikon tuotto tulee olemaan esim 300 eur/ha/vuosi. Minä en tekisi päätehakkuuta…”, eikä mehtäukkokaan, ellei jokin uhkakuva kolkuttele.
Mutta mihinkä on perustunut perkolaisen jatkuva väite avohakkuun jälkeisestä taimikon tuottamattomuudesta seuraavat 60 vuotta?
”..Härskiä syrjintää..” kuvastaa perkolaisen katkeruutta asiain tilaan, jota joutuu jk:ssa maistamaan. Tyyppi piehtaroi 70-luvun ongelmissa, eikä näe junan kulkua…!
Niinpä onkin kysyttävä, kuka mo tekee tänä päivänä noita samoja virheitä? Tiedon puutteen taakse ei kukaan voi piiloutua, eikä pakkomallia ole.
Sammelin kommenteissa on vinha perä, sillä korkeusvaikutteinen tykky ja talven pituus ovat painavat tekijät.
Joo, perkolaiselle Härskiä syrjintää, mutta oma valinta.
”..Puunkorjuuyrityksiä vartenhan puustoja kasvatetaan..” Mistä pirusta kumpuaa moinen väite, sillä puuston kasvattajahan siitä on ensin hyötymässä?
”..Härskiä syrjintää..” kuvastaa perkolaisen katkeruutta asiain tilaan, jota joutuu jk:ssa maistamaan.
Mitä sitten ? Perkolainen irvailulle ei ole katetta linkissä olevan Sammelin vastauksesta :
”…Maaperän lämpötila ei koskaan nouse juuristolle sopivaksi.
Jukka Valtanen on monesti todennut, aurausalueiden kasvun olevan 30 ensimmäisen vuoden samaaluokkaa kuin 600 km etelämpänä vastaavilla kohteilla.
Tuo 500 mottia ei tietysti tarkoita päätehakkuun loppu puustoa vaan koko tuotosta. 50-70 m3 ensiharvennus tarkoittaa lähes 100m3 kokonaispoistumaa, siihen pari muuta harvennusta a 60/80m3/ha ja 250m3 päätehakkuu hukkapuineen niin ollaan kokonais puuntuotoksessa lähellä 500mottia ja ainespuussakin 400 mottia…”Esim. puuston laatuun on tänä päivänä 60-80 vuoden jälkeen toisenlaiset keinot, mikä on luonnollista kun ”kehitys kehittyy”. Siihen nähden perkolaisen älämölö on kummallista viisastelua, jossa ei ole päätä eikä häntää.