Käyttäjän mehtäukko kirjoittamat vastaukset
-
Suojelut ,kaikenlaiset viherryttämiset, turpeen hylkääminen ja nykyiset raakapuuntarpeet polttoineen huomioiden Paltamon tehdas ei tule saamaan toista miljardin rahoitusta. Siinä savuavat aiemmatkin sijoitukset. Kun tekijöillä on luulo saada tehtaan ympäriltä edullista puuta, se loppuu siihen kun muut joustaa hintaa ylöspäin.
Metsätalouden kannattavuus ja jatkuva kasvatus (sll.fi) toisessa taimikkokuvassa on tekijänsä tekstit:
Avohakkuun jälkeen metsä ei tuota mitään
– Puun tuotanto nollassa 30vuotta
-Hiilensidonta nollassa 40 vuotta
-Ulkoiluarvot vähissä 50-100 vuotta
-Järeän lahopuun tuotto nollassa 300 vuotta
Uskottavuus syntyy vähintäänkin totuudenmukaisista väitteistä, teotkin ratkaisevat. Jokainen lukutaitoinen voi etsityllä tiedolla todeta väitösten totuusarvon.
Suorittava porras: ”Tästä voi päätellä ,että oikeaa hakkuutapaa ei tiedä Erkkikään. On vain sekalainen valikoima keskenään ristiriidassa olevia toiveita. Jaksollisen menetelmän kohdalla ei vastaavaa säätöä esiinny ,kun periaate on yksiselitteisen selkeä. ” Tätähän se on.
Tämä +, hajanaisten jk-hatelikkojen keräilytalouden kertymä, ja keli-olosuhteiden vaativuus ei edes mahdollista laajaa jk:n korjuutoimintaa. Jos monikymmenvuotisen odottelun jälkeen olisi syntynyt hattarainen epämääräinen ”taimisto”, alueen korjuussa täytyisi maa olla roudassa, lunta paksulti, suojasää taimille mutta pakkassää runkovaurioille…Toistuvat harvennushinnat myyjälle kruunaa loput.
RR 4.4. ”Ei kai sitä kukaan epäile, etteikö kuusimetsää saada istuttamalla uudistettua ja syntymään täystiheä metsä. Paremmin kuin luontaisesti tai jk:lla. Kokonaan toinen kysymys on, mikä se on taloudellisena kysymyksenä missäkin olosuhteissa.”
Jos tuollainen perusasia tuottaa kysymyksen asettelua ja epätietoisuutta, mikä mahtaa olla muukaan päättelyntaso menettelyjä valittaessa? On olemassa tutkimustuloksiin perustuvat kasvatuskokeet, selkeät havainnot ja päätelmät, joita soveltamalla metsätalouden harjoittaminen on järkevää. Pääpointti on se, että mahon metsämaan makuuttaminen tuottaa vain lisätyötä, kierto-aikain venymistä ja kasvupaikalle sopimattomia puulajeja. Järjestelmällinen kuvioiden hoito oikein menetelmin ajallaan takaa kestävän jaksollisesti jatkuvan kannattavuuden. Siinä maksimaalisen puumäärän tavoittelu perustuu ensin tietoisesti järkevien panosten ja työn sijoittamiseen metsiin.
R.Ranta : ”Timppa: Olennaista on vain metsän kasvu”.
Pukkala puolestaan sanoo, että metsänomistaja ei ollenkaan kiinnostunut kasvusta, vaan kannattavuudesta.” Jos Pukkala on asian noin pöljästi esittänyt, onhan suurta viisautta levittää tuota oivallusta !
Koko metsätalouden kannattavuus tai kuseminen perustuu metsän hintaan sekä kasvuun, ja vain sillä tekijällä on mahdollista kokonaismenojen ja kaikkien metsätaloustulojen erotuksen muodostumiseen mahdollista vaikuttaa. Eikö ole kestämätön logiikka, että ensin hankitaan kehuttavaksi ja parturoitavaksi metsä-aloja, mutta niitä ei pystytä pian ja järjellisesti uudistamaan kustannuskammon takia!? Osoittaa, että metsään sijoitustaito ja metsän kasvu kannattavuuden varmistamiseksi on ollut olematonta.
En ole nimittänyt ketään pohjasakaksi.
On vain niin, että kenellä ei ole käsitystä ja kokemusta ihmisten työllistämisestä, ei pitäisi työntää nokkaansa lakko-asiassakaan toisten kupille.
Mitäs potaskaa n-koukku taas suoltaakaan, kuin toissa iltainen uutisten mustalasinen lakkovahti, joka ei tajunnut mitä sylki suuhun toi kameralle kertoillessa. Kirjoitteluista paistaa se, että äänekkäimmistä kukaan ei ole ikinä ollut työllistävänä yrittäjänä torppari-aikoihin viittauksillaan. Niin myös puuTuomas, joka toisella kulmalla kehui tekeytyvänsä mo:ksi karvain kokemuksin. Kuinka tällaiset voivatkaan ajatella työntejäin osaa, kun oma taito puuttuu kokonaan?
RRanta: ” Ei kai sitä kukaan epäile, etteikö kuusimetsää saada istuttamalla uudistettua ja syntymään täystiheä metsä.Kokonaan toinen kysymys on, mikä se on taloudellisena kysymyksenä missäkin olosuhteissa.
Pörssi on tuottanut keskimäärin kahdensadan viime vuoden aikana 7 % vuosittaista tuottoa.Timppa sai Keski-Suomessa karvan yli kaksi…
Meillä metsätalouden rakenteellinen uudistaminen on lapsenkengissä. Omistusrakenne on hevosaikakaudelta. Maatalouden kaltainen rakenneuudistus on jäänyt kokonaan tekemättä”.
Voikin kysyä, miksi tuollaisella peri-aatteilla varustettu henkilö on haalinut metsäomaisuutta kaikkien kiusaksi, kun ei sitä ole ollut tarkoituskaan hyödyntää asianmukaisesti? Kun ihannoitu pörssikeinottelijoiden selkäruoto pysyy 200 vuottakin suorassa, onhan se saavutus sinänsä. Haikailu Hemilän ”maatalouden hallitun rakennemuutoksen” lääkkeitä metsätalouden tervehdyttämiseksi, osoittaa jo melkoista asennevammaa omistusoikeuden uudelleen sosialisoimiseksi.
Se on toivoton tapaus kokonaisuudessaan. Suunnitellen ja taitavasti hakaten se onnistuu kaistaleissa, mutta puusto ei saa olla liian järeää. Kasoille puiden ja hakkuutähteet pois.
On todettava, että Joovainen kommunikointitaito näyttää johtuvan olemattomasta lukutaidosta ja luetun ymmärtämisestä. Kahdesti olen laittanut linkin Ruotsin maat.yliopiston tutkijan selvänuottisesta kaneetista.
Tämä vaan jankuttaa samaa levyään.