Käyttäjän Menninkäinen kirjoittamat vastaukset
-
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/artikkeli-1.290314
Veli venäläisellä on omat kiemuransa.
Ei se koivun kasvatus ongelmatonta ja huoletonta ole. Taitaa olla puulajeista se joka vaatii hyvään onnistumiseen kaikkein tarkimman ajoituksen väljennyksissä. Laho, hirvet, kärpäset, lumi. Eivät helpota asiaa. Ja se männyn tyvitervas tappaa sitten myös koivuja, niille tiedoksi jotka säästää niistä kantokäsittelyistä.
Minulla on erillinen alle 2ha kiinteistö metsästatuksella. Muistaakseni pitää olla lähellä ns. kantatila. Joka katsotaan asumispaikaksi. Vastaavasti on omistuksessa asuinkelvottomia isompia kiinteistöjä joista verot juoksee tontin alasta ja rakennuksista. Näitähän on suomi pullollaan.
Kyllä käytetään. Pumppupullosta ruiskuttaa urean kantoon. Harrastuksia ei tarvitse niin verenmaku suussa tehdä etteikö ehdi ruiskauttaa kannonpintaan ureata.
Viime leimikossa sorvia oli 68% kuusitukkipuusta. Ja tukkiprosentti 91,5%. Sorvista maksetaan yleensä täälläpäin paremmin.
Ja mitä järeämpi kuusikko sen halutumpi sorvikohde.
Tervaiset männyn kannot ovat sienen kanssa vielä siellä maassa kun lehtipuut hakataan pois. M-group ei edes veloita erikseen kantokäsittelyä.
Myrkkymyyjiltä saa väritettyä urea litkua. Ps-kantosuojaa saa ainakin 10-1000l astioissa. Ihan tarpeen mukaan
Kyllähän sitä kuusikon päätehakkuilta yleensä eniten sorvia lähtee.
Kunhan uutta mäntyä pukkaa alueelle niin huomaat että siellä se maassa viihtyy ja pitkään.
Tervaiset männyn kannothan tunnetusti lahoaa hyvin nopeasti. Kantokäsittely on pieni riesa tautiin verrattuna.
Tuohonhan pitäisi laskea mukaan myös esim. Kuusikossa puun siirtyminen tukista sorviksi.
Kyllä MG täällä sorvia ottaa. Pitkänä ja lyhyenä. Myös mänty kelpaa lyhyeksi sorviksi. Järeässä huonolaatuisessa männikössä hyvä asia pienentää kuitupinoa. Joka ostajalla on hyvät ja huonot puolet, niitä voi myös yhdistellä.