Käyttäjän Menninkäinen kirjoittamat vastaukset
-
Onko käytännön toimia julistaa kaivettuja ojia luonnontilaisiksi puroiksi? Viljelymetsää luonnontilaiseksi vanhaksi metsäksi?
Menninkäinen 13.5.2018, 12:23Luonnontilainen ja luonnontilaisen kaltainen. Miten senkin kukin määrittelee? Luontoväen mielestä istutuskuusikkokin on puupeltoa mutta se kun on järeytynyt kunnolla se alkaa ollakin vanhaa aarnimetsää.
Menninkäinen 5.5.2018, 13:14Läheisen tietyömaan töissä näkyi olleen Harverin/Rakkatecin alustalle tehty maakaira. Tietyissä kohteissa varmaan nopeuttaa työskentelyä telakoneisiin verrattuna.
Menninkäinen 26.4.2018, 21:10Laatu ja ajoissa.
Menninkäinen 24.4.2018, 09:30Samaa voi kysyä jk- aineiston tuottajilta. Vai pitäisikö sanoa palvelujen myyjiltä. Miksi niissä hehkutetaan hyvien kohteiden tukkiprosentteja? Hoitotoimenpiteitä mainitaan sivulauseissa mutta missään kustannuksissa ne ei näy. Kasvuhäiriöt, laho, korjuuvauriot ym. laskee kaikki tulevia tukkisaantoja. Mutta niitä ei mainita, eikä lasketa niitä tulevaisuuden näkymiin mukaan.
Menninkäinen 24.4.2018, 00:18Onko hinnoissa mukana varastopaikka, määrä ja muut lisät?
Menninkäinen 22.4.2018, 12:20Kannattaa sitten lukea tarjous kokorunko hinnoittelusta kunnolla läpi. Laho ja kuiva on ainakin toisilla toimijoilla eritelty pois kokorunko tarjouksesta.
Menninkäinen 22.4.2018, 12:07Minullakin on vahvaa näyttöä että pitkässä juoksussa hoidettu tasaikäinen metsikkö tuottaa tukkia. Ja reilusti enemmän kuin nämä jk hössöttäjät väittävät. Jk metsäkin tuottaisi enemmän tukkia jos siellä tehtäisiin hoitotoimenpiteitä, mutta aina ainakin perustellaan sen kannattavuutta sillä ettei niitä tarvitse tehdä.
Menninkäinen 21.4.2018, 17:37Tähän asti on omista kohteista parempi tili tullut tavaralajihinnoiteltuna.
Menninkäinen 15.4.2018, 11:53Näyttämällä raivaussahaa sopivassa määrin niille jk- metsän luonnonkuusille, kuusettaimet tuppaa tulemaan luonnostaan liian tiheissä ryhmissä. Niiden laatu ja elinvoima paranisi jos niitä ryhmiä harventaisi sopivasti. Samoin kuin tehdään esim. koivikon aluskasvoksenkin kanssa. Mutta kun hoitotyöt ei tunnu kuuluvan sinne jk- metsän kustannuslaskelmiin.
Tuossa työmatkalla katsoin yhtä savottaa jossa ilmeisesti yritetään päästä jk- metsän opeilla eteenpäin. Kuviolle jäi kuusikkoa ja vähän lehtipuustoa. Tälläkin kuviolla olisi paljon parempi tuotto potentiaali jos jäävää puustoa olisi joskus käyty vähän hoitamassa. Nyt jääneet kuuset on olleet turhan tiheässä. Riukuuntuneita, mutkaisia ja latvan vaihtoisia. Eikä hakkuustakaan kovin vähäisin vaurioin selvitty. Se seuraavan hakkuun tukkiprosentti saattaa olla yllättävän huono. Tosin ei tuossa nytkään mihinkään huippu prosentteihin kuitupinosta päätellen päästy vaikka hakkaaja oli tuo suomen neljänneksi suurin. Hakattu puusto oli liian pientä hyviin prosentteihin