Käyttäjän Menninkäinen kirjoittamat vastaukset
-
Asian vierestä, mutta tuolla aiemmin oli raakeista hankinnan tehdasmitassa.
Viime kevään hankintakaupan tehdasmitatuissa tukeissa oli raakkiprosentti 0,91%. Ja varmasti oli ihan aiheesta pöllit raakattu. Kaikkea ei huomaa metsässä. Kyllä meillä on ainakin luotto siihen että tehdasmitta toimii. Joskus on ollut joku pieni puuerä hukassa mutta kun itse on perillä mitä tienvierestä lähtee niin kaikista on tullut ajastaan selvyys.
Hietakastikan joutuu melkein niittämään. Ei poljettuna kestä maassa. Ja tukahduttaa männyn kasvun tehokkaasti ja tappaa pienet taimet. Kyseisen heinän takia ei meillä aurata ja siemenestä laiteta mäntyä alulle.
Kaikki riippuu mitä siellä taimikossa kasvaa. Tietyt heinät tappaa aika tehokkaasti männyn taimet. Kuusi pärjää pahassakin varjostuksessa mutta kasvu kärsii. Kituuko se kuusi toisena kasvuvuotena 5-10 cm heinän/vatun sisällä vai 30-40cm kesällä heinättynä. Siinä voi siten miettiä seuraavan kesän lähtökohtia kasvuun heinää vastaan ja tulevaisuuden kilpakasvua vesakkoa vastaan. Huonossa vaihtoehdossa se kuusi on vielä viidenkin vuoden päästä siellä vattupuskassa. Elossa kyllä mutta ei kovin kilpailukykyinen vesakkoa vastaan. Yleensähän sitä koko aluetta ei tarvitse käsitellä vaan ne rehevimmät paikat. Kun ajoitus on oikea ettei taimia tarvitse etsiä niin näkyvääkin saa joutuisasti aikaiseksi.
Riippuu vähän heinästä. Jos heinä taittuu hyvin eikä nouse takaisin pystyy. Joku sopiva kepukka ja polkee. Kasvaa uutta vähemmän kun ei katkaise. Jos heinä on ylösnousevaa, lyhyt teräinen viitake. Jos sekaan on eksynyt vesakkoa, niin raiva veitsi.
Valot on helppo homma rakentaa nykyään. Ledit ei vaadi paljoa tilaa ja kestää tärinää. Johdotus vaan aisasta rungon sisään ja hitsaa sopivat kotelot valoille. Tai väliaikaiskäyttöön saa sarjan jossa on magneetit ja pitkä johto. Menee pari minuuttia kun nappaa kiinni. Nykyään valottomia kärrejä/työkoneita on hankala perustella millään tekosyyllä. Valitettavasti niitä vaan tie päällä näkyy. Samahan se on henkilöauton perävaunutkin joissa tuntuu valovikoja olevan hyvinkin paljon.
Sitä päivässä saakin paljon aikaiseksi kuutioita kun tekee, ajaa ja kuskaa vielä kymmenen kilometrin lähikuljetukset.
Aina joutuu hakemaan kompromisseja jos aletaan traktorilla enemmän metsässä pyörimään. Metsävarustelusta on haittaa pellolle ja pellolle hyvä ei toimi metsässä. Kyllä ne oman metsän harvennukset voi hankintana tienviereen tuoda mutta ei silläkään kalustolla kukaan lähde kilometrisodalla ajamaan tielle.
Otetaan vaikka esimerkiksi renkaat. Pellolle hyvät vyörenkaat ovat riskipeliä metsässä. Traktorin metsärenkaat taas ei ole hyvät pellolle. Palarenkaat on hyvä vaihtoehto tielle mutta pelto ja metsäkäyttöön ei. Ketjuilla jotka kestää metsässä ei ole mitään järkeä ajaa tiellä pitempää matkaa. Kevyt ketjut ja nastat ei kestä metsässä. Traktorin normirengas on aika liukas talvella, joten jos meinaa urakkana ajaa siirtoajoa pitää olla joko palarengasta, kevyt ketjua tai nastaa. Nämä eikä muutkaan käytännön ongelmat ei siellä exel taulukossa näy.
Adblue, ureata 32,5% ja vettä. Jäätyy muistaakseni -11 celsius asteessa. Tuo omat haasteensa toimintaan
Urea toimii scr järjestelmässä katalyyttina, kun nox:eja pelkistetään
Kyllä sieltä diesel koneisesta henkilöautosta löytyy katalysaattori hiukkassuodattimen kaverina ja lambda anturi ohjaamasta seosta. Muutaman muunkin anturin kaverina. Hiukkassuodattimessahan pienhiukkaset kerätään talteen ja poltetaan tuhkaksi. Nox päästöt on lähinnä ollut julkisuudessa tapetilla. Niitä taas poistetaan palolämpötilaan laskemalla ja scr tekniikalla.
Olosuhteet vaihtelee. Ei voi antaa yhtä ainoaa ohjetta taimettumiselle. Meilläkin on kuivalla kankaalla kohtia johon ei luonnostaan saa tulemaan kunnon tasaista taimistoa. Siemenestäkin on yhtä tappelua heinää vastaan. Kokemuksella alueen parhaaksi vaihtoehdoksi on tullut laikutus ja istutus. Mänty kyllä kasvaa hyvin kun pääsee hietakastikasta voitolle. Muutaman sadan metrin päässä ja muutaman metrin korkeammalle onnistuu luontainen uudistus erittäin hyvin vaikka kaistale hakkuuna. Alue on ollut ilmeisesti jossain vaiheessa jonkunlaisen järven pohjaa. Löytyy myös painanteita jossa ei kasva mikään puulaji. Eikä varpukasvi. Vain sammalta ja vähän heinää. Sekä sateisina kesinä kantarelleja.