Käyttäjän metsa1980 kirjoittamat vastaukset
-
Hankalaahan tuo on. Urakalla raivauksissakin pääsee 400-600e+alv päivälaskutuksiin, mutta tämä vaatii 11-12h mittaisen työpäivän ja siirtymiset päälle. Itse tulee tätä järkevöittää jatkossa eikä tuollaisia päiviä putkeen edes itse ainakaan jaksa, mutta pääasia että oma suunta on selvä. Tiepusikkaryhmät kuulema puskee 16h päiviä ja samaa varmaan alalla kuin alalla missä kilpailu on kovaa.
Istutuksissa varmaan tulisi miettiä tuo taimien siirtäminen tuntityönä tms ettei se taimikohtainen istutushinta tuntitolkulla taimia ojien yli kantaessa yms metsissä samoillessa mene reisille. Että kohteiden valinta istutuksissa varmaan korostuu enemmän kuin raivauksissa, jossa jo lähtökohtaisesti erilaisille kohteille on eri hinta.
Taas näistä.
Miten olette hinnoitelleet tilanteet, joissa Nuoren metsän hoidossa tulisi pienpuut kasata? Tai ylipäänsä raivaussahalla tehtävän puuston kasaus metsässä pinoihin.
Suunnilleen, hehtaariperusteisena varmaan.
Dunlopit tilattu kun Jätkän kehuja löytyy kengistä suunnilleen millä vaan Googlen hakusanalla. Ja tämä siis ilman ironiaa – hyvät varusteet vie pitkälle ja tekee asioista mukavempia.
Suosituksia kevyisiin viiltosuojahousuihin?
Tiedän ettei monet käytä raivauksessa viiltosuojahuosuja. Itse kuitenkin käytän. Tällä hetkellä jotkin haalarimalliset, jotka ovat hemmetin kuumat jo näillä säillä ja usein tullut sitten tehtyä ihan farmarihousuissa iltapäivästä.
Kevyet joissa olisi edes jotain suojaa jaloissa ja voi olla haalarimallinen eli henkseleillä tai ihan housumallinen.
Miten hyvin hinnantarkistukset ovat yleensä toimineet?
Olen ehtoja lukenut, mutta mielestä lauseet niissä ovat aikalailla ostajan hyväntahtoisuuteen perustuvia (myyjän vaikea saada tarvittavat vertailtavat kaupat jne).
Ei toki tarvitse mennä yhtiötasolle ja luulen niiden sisällön olevan suhteellisen vastaavia.
nim.merk. Reilut 2000 kiintoa tukkia syksyllä ja alkuvuodesta ensi kesäksi myynyt.
Nostan vanhaa ketjua:
Itse olen huomannut nyt raivaustöitä tehdessä, että urakkahinnoittelu on hyvä, mutta muutaman vakioasiakkaan kanssa ollaan siirrytty tuntityöhön ja näiltä tuntityön tilaajilta alkaa työkohteita nyt riittämään.
Molemmissa hyvät puolensa. Usein itsekin ihmettelen tuntityön epäselvyyksiä alalla kuin alalla, mutta kyllä lähtökohdan tulisi olla, että hinnoittelusta riippumatta vauhti olisi ripeää ja jälki sopivaa. Tilaajalle urakkahinta on hyvä etenkin kun tekijä tuntematon.
Oma tuntihintani (yrittäjä laskutuksella) raivaustöissä on ollut 28-32e/h+alv, riippuen asiakkaasta ja hinnasta mikä on sovittu alunperin. Nämä lienevät hitusen ala- tai yläkanttiin, riippuen vähän kaikesta.
Arvaan Panun 90 tarjouksen kohteen. Oman ”puuhapalstamentaliteetillä” laaditun tarjouksen perusteella uskon hinnan menneen korkeaksi ja luulen, että joillain ostajaehdokkailla saattoi olla tarkoitusperänä esim. rakentaminen tms. vastaavan suunnittelu.
Mutta noin yleisesti ei noista tiloista tiedä. Aina kannattaa tarjota jos ostohousut on jalassa. Uupuva tie saattaa karkoittaa ostajia ja vastaavasti jollain toisella saattaa olla joku keino (oma tila, tutulla tila yms.) joko tien tekoon tai talvihakkuussa ajouran käyttämiseen. Ja samoin suokohteet jo lähtökohtaisesti karsii ostajia, vaikka nekin tietenkin vaihtelee.
Eikä kaikki tilat mene ylihinnalla. Rahastot kai aika järjestelmällisesti tarjoaa kaikista yli 30ha tiloista (joskus allekin) ja pienempien tilojen hintoja nostaa yksityisten ostajien halu ostaa metsää. Yksi keino voi olla sekin, että pyrkii ostamaan puustoisen pienialaisen kohteen kun puustoisilla tiloilla metsäarviot tuppaavat olemaan ennemmin hieman alakanttiin kuin yläkanttiin eikä odotus-arvoa ole ja korkea hinta/pieni ala sekin karsii ostajaehdokkaita, mutta riskinsä on siinäkin (muutkin tarjoajat osaavat laskea, laho yms).
Olen myös sitä mieltä edelleen, että omatoiminen metsänomistaja saa nopeasti ostotilaa kuntoon raivauksilla ja täydennysistutuksilla sekä harvennuksilla ja tämä tarjoaa myös edelleen mahdollisuuksia pienomistajille.
On hyvä, että tilakauppaan löytyy eri välittäjäsivuja. Huutokauppacomin seuraaminen on hyvää opiskelua kuten myös etuovicomin kohteiden seuraaminen. Uskon, että moni saattaa jättää metsatilatfi:n tarjouksen jättämättä, koska ajattelee tarjouksia kuitenkin tulevan niin paljon ja hinnan nousevan korkeaksi vaikka todellisuudessa sielläkin joskus tarjousten määrät jäävät alle kymmenen tai jopa alle viiden. Mielestäni metsätilatfi:n kannattaisi harkita julkisen tarjousmenettelyn mahdollisuutta halukkaille. Metsatilatfi-sivuilla olleen tuoreen blogin mukaan metsätilatfi:n kautta kilpailuttaminen nostaa hintoja. Mielestäni väite on siten virheellinen, että vertailukohdaksi nostettu Maanmittauslaitoksen kauppahintasivusto sisältänee myös vastavuoroisesti esim. kauppamuotoisesti toteutetut perintö- yms. sukulaisjärjestelyt ja toisaalta myös esim. Vapon tilakauppa laskee keskiarvoa vrt. metsatilatfi myy lopulta niitä alueiden parhaita kohteita (kärjistäen).
Minusta olisi etu, jos metsatilatfi:ssa voisi välittäjä ja myyjä halutessaan valita tarjouskaupaksi julkisen tarjouskaupan. Huutokauppa-sivustolla välillä normaalit/oikeat metsätilat menevät hyvin korkealla hinnalla. Käytännössä tämä saattaisi johtaa tilanteeseen, jossa hyvät tilat ko. palvelussa myytäisiin julkisella tarjouskaupalla, mutta näkisin, että huonommillekin tiloille riittäisi ostajia enkä tiedä muuttuisiko mikään tilojen kohdalla jotka myytäisiin edelleen suljettujen tarjouksien kautta.
Olen yrittänyt miettiä syytä nykyiseen tapaan ja jos syynä on kauppojen mahdollinen julkisuus, niin se on mielestäni tuulahdus menneestä tai ainakin tietynlaisesta ajatusmaailmasta. Toteutuneiden kauppojen hinnat tulevat nyt jo erilailla tietoon kuten myös tieto myynnissä olevista tiloista kuin ehkä aikaisempina vuosikymmeninä enkä oikein näe syytä kenen etua suljettu tarjouskauppa palvelee.
Voi olla kyllä, että olen väärässä ja suljettu tarjouskauppa vaan nostaa hintoja kun tarjoajat joutuvat arvuuttelemaan muiden tarjouksia ja halutessaan tilan joutuu ostajaehdokas laittamaan sen 0-20% summa-arvion päälle ilman arvonkorjauksen huomioimista.