Käyttäjän MetsäKortesalmi kirjoittamat vastaukset
-
Perusongelma tässä on se, että hyvän metsänhoidon tulokset hukataan sillä, että näitä vajaatuottoisia alueita päästetään uudestaan syntymään. Siinä syntyy kasvutappioita myös kansantaloudelle. Ja juuri sen vuoksi muun muassa ns. Lapin lakikin aikoinaan säädettiin, koska siinä hyötyi samalla myös valtio.
Sinisiä ei hallituksessa huhtikuun jälkeen enää nähdä, tuskin eduskunnassakaan. Maassamme vallitseva metsäpolitiikka on pääosin kannatettavaa. Tukiasioissa on tehty joitakin heikennyksiä, mitkä tulisi korjata – päällimmäisenä niissä vajaatuottoisten alueiden uudistamistuen romuttaminen ja metsätienrakennuksen tukiheikennykset. Siinä erityisesti suunnittelukustannukset ovat karanneet käsistä. Puun lisäkäyttöä edistävää teollisuutta tulee suosia. Erityishuomio pitäisi kiinnittää pienpuun menekin edistämiseen. Metsätilojen sukupolvenvaihdoksia on ryhdyttävä helpottamaan verotuksellisin keinoin, samoin metsämaan pirstoutumiskehitys olisi katkaistava. Hirvitiheydet on pikaisesti laskettava metsätaloudellisesti katsoen kestävälle tasolle.
Miksi vihreät eivät hanki omistukseensa metsämaata? Sitähän on varsin runsaasti tarjolla. Omalla palstallansa jokainen voi harjoittaa vaihtoehtoisesti jatkuvaa kasvatusta tai jatkuvaa hoitamattomuutta ja hakkaamattomuutta. Maailman pelastaminen olisi helpointa aloittaa omalla esimerkillä ja omilla uhrauksilla – ei niin, että sitä edellytetään vain muilta!
Vihreä metsäpolitiikka olisi kansantaloudellemme katastrofi. Täytyy muistaa, että vihreällä metsäpolitiikan hifistelykerholla maata on tuskin kynsien alla. Toisten omaisuudella on helppo elämöidä. Kuusamossa paikallinen vesivärivihreä keulamies julistaa sähkö- ja biokaasuautoilusta, mutta kulkee itse vaalikentillä erittäin ilmastokuormittavalla autonkotterolla. Oman poliittisen esilläolon turvaamiseksi on aloitettu miespolven kestävä kaikenkattava kaivossota, mutta samalla ummistetaan silmät sujuvasti massamatkailun aikaansaamilta ympäristöhaitoilta ja ilmastokuormittamiselta.
Puustamaksukykyä ei vielä ole se, että energiapuukohteella kuitupuun kantohinnan ollessa vaikkapa 12 euroa motilta ja energiapuun hinnan 6 euroa, molempien hakkuukertymän ollessa saman suuruinen ja korjuutapana käytetään yhden pinon taktiikkaa ja energiapuun mottihintaa, niin vasta kokonaiskertymän ollessa enemmän kuin kaksinkertainen verrattuna pelkkään pinotavarakorjuuseen, jää energiapuulle edes jonkinlainen todellinen arvo.
Jotta puu saadaan huilaamaan, edellyttää se puuntuotannon rästien purkamista ja siirtymistä metsänhoidollisesti oikea-aikaiseen toimintakulttuuriin. Nämä toimenpiteet taas johtavat automaattisesti ja absoluuttisen varmasti siihen, että metsien kasvu ja erityisesti arvokasvu ampaisee jälleen aivan ennen kokemattoman uusiin ulottuvuuksiin.
Kokonaisuuden kannalta keskeistä on saada puun käyttöä lisätyksi. Uudet puunkäyttömuodot on saatava mukaan, samoin kaikkien puutavaralajien ja -jakeiden hyödyntäminen on nostettava huippuunsa. Keskeisessä asemassa on jatkojalostajien puusta maksukyky, mikä pitää saada nostetuksi optimitasoon.
Kun kaikille puutavaralajeille löytyy oikea ja riittävä hinta, poistuu myös puunmyynnin panttauksen suma kertaheitolla. Euro on paras konsultti tässäkin.
Metsätalous on siinä mielessä mielekäs ala, että pääosa toiminnan myönteisistä sivuvaikutuksista ja valtaosa kantorahatuloista jäävät pääosin maakuntiin pyörimään, millä on selvä piristysruiske aluetalouksiin.
Tavoitteiden toteutuminen edellyttää paitsi kokonaishallintaa, myös sitä, että maakunnallista metsäohjelmaa tukemaan lähdetään toden teolla jokaisessa peruskunnassa. Se vaatii kumppanikseen kunnallisia metsätyöryhmiä ja paikallisia metsäohjelmia. Yksinomaan millään maakunnan mahtikäskyllä ei tätä savottaa tulla kunnialla loppuun saattamaan!Joukamo Kortesalmi
maakuntavaltuuston 3. varapuheenjohtaja
Pohjois-Pohjanmaan energia-alan
neuvottelukunnan jäsen
merkittävä metsänomistaja
