Käyttäjän Metsänkävijä kirjoittamat vastaukset
-
Juuri noin, jokaiselle metsätilalle on mahdollista saada tieoikeus tietoimituksena. Tieoikeus kannattaa huolehtia lohkomisessa, silloin se kuuluu lohkomishintaan. Jälkeenpäin tehty tietoimitus maksaa. Tietoimituksen hintaa saa käsittääkseni pienennettyä, jos pystyisi sopimaan asian valmiiksi rajanaapurien kanssa ja tietoimituksessa se vain kirjattaisiin järjestelmään kiinteistöille oikeutena ja rasitteina.
Korkeimmat sahatavaran hinnat ovat taittumassa. Hintaralli ei näkynyt niin voimakkaana puun hinnoissa, vaikka olihan puun hinta ihan hyvä keväällä ja alku kesästä. Millaisia tarjouksia olette saaneet syksyn tarjouskyselyihin? Onko lähes samoissa?
Mukava kuulla, että eteni maksuun! Kyllähän nuo Metsäkeskuksen maksatuskuviot toimivat perinteisemmillä Kemera-tuilla ja miksi ei tälläkin. Taisi olla vain tämän uuden metsitystuen prosessit ja lausunnon saamiset toisilta viranomaisilta keväällä varmistamatta ja ehkä edelleenkin.
Täällähän on vähän väittelyä menossa. Itsellä positiivista asiaa jaettavaksi! Myönteinen metsitystukipäätös tuli! Maaliskuun alun hakemus tuotti tulosta. Voi käynnistää toimet entisen turvetuotantoalueen metsittämiseksi istuttaen männylle. Osa alueesta rajattiin pois luontaisten taimien määrän vuoksi. Eipä haittaa, kun ohut turpeiseen osaa tulee metsä luontaisesti!
Hyvä havainto metsäkierrokselta. Metsäojituksista on ollut niin suuri hyöty Suomen metsien kasvuun, että synninpäästö olisi paikallaan. Nykyiset toimenpiteet ojituksessa ovat toimivia.
Mukava kuulla, että sieltä löytyi yksi nopeasti edennyt metsitystukipäätös ja männyt ovat maassa kasvamassa. Eli nopeasti hakemus maaliskuun alussa liikkeelle kannatti! Oliko alue selkeä tapaus, johon ei ELYn tai Metsäkeskuksen tarvinnut kovasti lausua? Taisi ELY mennä näistä keväällä nopeiten ruuhkaan. On mielenkiintoista kuulla tuleeko uudistettuun kakkoshakemukseen vastaus vielä tämän vuoden puolella. Ja erityiskiitos uudistuskokemusten jakamisesta. Hieno homma, että olet saanut uutta metsää alkuun. Vahvistaa omaakin tuntemusta, että kyllä tuollaisille alueille tulee komea männikkö!
Jätkä, missä päin Etelä-Pohjanmaalla oli nuo 10 metriin jääneet raudukset? Ja mitä tarkoitat, että pohjavesi pitää saada kahteen metriin? Miksi niin syvään? Vesitalous on tärkeää, ei kai tarvitse olla noin syvällä? Itse olen nähnyt matalaturpeisilla (5-30 cm) ex-turvetuotantoalueilla terhakkaasti kasvavia luontaisia rauduksia ja luonnollisesti niillä alueilla on ollut myös runsaasti hiestä ja mäntyjä.
Olen samaa mieltä Puukin kanssa, että yhteiskunta, koko Suomi tästä isoiten hyötyy. Suomen hiilinielu suurenee ja mahdollistaa mm. metsien järkevää käyttöä. Eikä tää niin tuottavaa ole, että siitä kenenkään kannata olla kovin kateellinen tai voihan jokainen itse hankkia niitä työsarkoja. Ex-turvesuot uudistuvat metsiksi kunhan vesitalous on kunnossa. Hieskoivulle ainakin, mutta on hyvät mahdollisuudet saada myös raudusta ja mäntyä kasvamaan. Peltoheittojen metsittäminen on varmasti työlästä. Tiettyjä hakamaita ja niittyjä maalaismaisemissa on hyvä säilyttää, mutta ne varmasti tarvitsisivat laidunnusta niin kuin Anneli kirjoittaa.
Luin uudelleen tämän keskusteluketjun ja siellä on hyvää keskustelua tästä metsitystuesta. Puolesta ja vastaan. Kaikkihan me tiedetään, että tuollaisten kohteiden metsitys vaatii työtä, rahaa ja olisiko siihen riittävästi halukkuutta ilman kannustetta.
Tavoitteenahan on: ”Metsitystuella pyritään lisäämään metsäpinta-alaa ja vahvistamaan hiilinieluja.”
Ja kun nyt on tällainen kuvio rakenteilla, niin miksi sitä ei hyödyntäisi? Samoin kuin hyödyntää muita metsänhoitoa edistäviä Kemera-tukia. Suuri osa metsänomistajista hoitavat metsänsä hyvin ilman tukiakin. On joukossa paljon niitä, jotka kyseiset porkkanat saavat paremmin liikkeelle ja niitäkin, jotka eivät siltikään huolehdi metsistään.
Itse laajensin keskustelua tukipäätösten saapumiseen. Näyttäisi siltä, että varsin vähän niitä on vielä tullut tai keskustelijoissa niitä ei ole haettu.
Jep täytin lomakkeen, printtasin, allekirjoitin, skannasin ja lähetin sähköpostilla hakemuksen heti maaliskuun alussa. Silloin suositeltiin odottaa sähköisen portaalin avautumista muutama viikko. En kuitenkaan odottanut. Olisi mielenkiintoista kuulla mitkä lomakkeet ovat edenneet päätöksiin vai onko vielä juuri mitkään?