Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Tuosta voidaan olla montaa mieltä. Onko se luku sitten 80, 100 tai jotain muuta on tietenkin sivuseikka. Tärkeintä lienee kuitenkin että tavoitekanta saadaan toteutettua ja tiheentymiin voidaan puuttua. Luvat kuitenkin myöntää virkavelvollisuudella riistakeskus ja perusteluilla niiltä kyllä lupia saa. Meidän hirvialueella eräs porukka sai tihentymän varjolla 14 kaatolupaa. Taisivat saada kolme saaliiksi kun hirviä ei sitten löytynytkään. Helppo homma se ei ole riistakeskuksellakaan.
Tuo ideologia menee nykyään niin että 80 % on entinen 100 %. Tarkoittaa sitä että 20 % jätetään tihentymien poistoon. Jos tihentymiä ei ole ja ollaan tavoitekannassa niin 80 % on oikea kaatomäärä. Lupia haetaan yli tuon 80 % joka olisi se oikea määrä arvioituun hirvimäärään nähden. Todellakin tuota viimeistä 20% kuuluu käyttää jos tihentymiä mm talvilaidunalueelle muodostuu poikkeuksellisen paljon. Me olemme näin tehneet eikä siitä kukaan ole napissut.
Turpeen nostolla on ilman muuta vaikutusta mutta yleensä turve alueille on myös rakennettu kosteikoita. Metsien ojitusten osalta ne ovat vasta viime vuosina tulleet. Eikä niistäkään kukaan huolta pidä rakentamisen jälkeen. Täällä meillä ei ole koskaan ollut turvesoita mutta metsäojia aivan valtavasti. Siitä huolimatta järvet ovat saaneet mutaa aivan riittävästi. Yhtään ei tarvita enää.
Katso AR tuo ylen linkki jonka laitoin. Ei todellakaan ole ainoa pilattu tai pilaantumassa oleva järvi. Ihmettelen vain miten tuon voi vielä kiistää.
Kuin tilauksesta tuli yle:n nettisivuille juttu pohjois karjalan pyhäjärvestä jossa järvi on pilaantumassa humuspäästöjen takia.
Ekologinen tila verrataan luonnollisesti niihin määritteisiin joita siihen on määrätty. Jos vesi tummenee humusta kerääntyy pohjaan metri tolkulla tietyt kalalajit vähenee tai poistuu sekä järven vesi alkaa limottumaan poikkeuksellisen paljon niin onhan veden tila heikentynyt. Nuo määritteet löytyvät tuhansista lammista ja järvistä. Keitele on yksi tällainen järvi eikä mikään pikkuinen sellainen jossa rehevöitymistä ja veden tummumista on tapahtunut. Samoin tuo meidän lähi pieni järvi jossa ennen oli hiekkapohja ja nyt vähintään metri jos ei kaksi mutaa. Siitä huolimatta ekologinen tila on järvissä hyvä.
Gla:lla hyvä kannanotto. Noinhan siinä kävisi. Uskon että nyky käytäntö on vielä hyvä pitkään. Pidetään välit kunnossa ja petokannat järkevän kokoisena.
Niin oli. kurki sen esitti joka olisikin ihan mahdoton toteuttaa kun miettii mikä määrä lampia ja järviä meillä on. Vastasin teille kummallekkin. Ilman muuta olisin voinut eritellä kannanoton.
Anneli. Tuon ensimmäisen kaikki ymmärtää mutta kyse onkin tuosta viimeisestä kappaleesta. Melkein kaikki etelä ja keski-suomen järvet on pilattu noilla ylenmääräisillä kiintoaine päästöillä. Nyt sitten pitäisi uudestaan alkaa repimään ojia auki. Eikä noita ruoppauksia yksityiset metsänomistajat tee kuin korkeintaan omaan rantaansa.
Niin se varmaan on. Pari kertaa kysynyt mutta vastausta ei vielä ole tullut.