Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Akkutakuu ei korvaa myöskään sitä että kolhii autonsa pohjaa ja tuhoaa akustoa. Akku autoissa on hyvä tietää missä se akku on ja kuinka se on suojattu. Tuossa minun hybridissä akku on peltikoteloiden suojassa. Samoin kaapelit menee suojatussa kotelossa. Huollossa sanoivat että normaali pohjakosketus metsäautotiellä ei tuhoa akkua eikä särje kaapeleita. Tiedän myös autoja kuten tesla jossa akun suojaus on mitätön.
Olen samaa mieltä edeltäjien kanssa. Olen suunnitellut ja nauhoittanut satoja leimikoita. Jos myyjä puolelta ei ole tullut mitään vaateita niin suunnittelu tehdään niillä tiedoilla joita on käytössä. Olen myös soittanut kymmeniä puheluita metsänomistajille hakkuisiin liittyen . Aina keskustelu on ollut hyvää ja yhteinen sävel on löytynyt. Hyvällä yhteistyöllä saavutetaan parhaat tulokset ja se että tuodaan toiveita esille auttaa jo paljon.
Uskon että tuo infra ääni vielä nousee agendalle. Jos tuo on noin kuin Kallen tutkimusraporteissa niin onhan se yllättävää ettei siitä ole juttua noussut. Tehdäänhän noista ympäristönvaikutusarviointi.
Jotain outoa tuossa on että asia ei ole enempää vatvottu.
Ihan voi makaroville ja muillekin sanoa ettei kukaan siellä tärvele puita tahallaan ja teidän taimikoita. Jos kuitenkin vahinkoja tulee niin kyllä ne korjataan tai maksetaan kun asiallisesti hoitaa. Minusta on tärkeää että kaupanteko vaiheessa kerrotaan toiveet laanipaikasta ja muista rajoitteista. Jos näitä ei kerrota niin leimikon suunnittelijan on vaikeaa niitä tietää. Vanhoja laanipaikkoja käytetään aina jos matka ei ole kohtuuton eikä siirtyminen sinne polje esim taimikoita. Taimikoiden läpi ei ajeta kuin pakolla. Samoin laamipaikkoja ei perustetaan taimikon päälle kuin pakolla. Teille ei mennä purkamaan kuormia kuin erikseen luvan saatuaan. Nämä ovat jo yhtiöiden koulutusmateriaalissa jonka kuskit tenttivät.
Vaikka kuinka neuvotaan tai ohjataan niin aina virheitä tulee. Niin kuin meille kaikille. Ne sitten korvataan. Sitä varten on vakuutuksetkin.
Tuossa Kallen tutkimuksessa puhuttiin 100 desibelin äänen paineesta. Sehän on aika kova ja ne tuulivoimalat jonka luona olen ollut töissä niin noihin desibeleihin ei päästy edes vieressä. Ne olivat hyvinkin alhaiset. Tämä oli tuolla Pylkönmäellä.
Infra äänissä on se huono puoli että se on alhainen taajuus, joka vaimenee heikoimmin etäisyyden kasvaessa. Hyvä esimerkki matalasta taajuudesta on sähkötys. Ymmärtäidin että myllyjä ei paljonkaan teiden varsille rakenneta sillä siellähän sitä asutusta on. Toisaalta 300 m korkeus on jo sellainen että tien vaikutus ei varmaan hirveästi vaikuta.
Varmaan tutkimuksen alainen asia.
Kalle se kantaa murhetta meidän julkisen sektorin palkoista. Voitko Kalle kertoa miten yritykset saavat tuoteet paremmin kaupaksi ulkomaille jos julkisen sektorin palkat ovat alhaisemmat ? Minusta ongelma on heikko talouskasvu ja tuottavuus eli tavara ei mene kaupaksi.
Tietenkin julkisen sektorin koko ja palkkaus on silloin ongelma jos me emme saa tuottavuutta kasvamaan eli tavaraa ulkomaille kaupaksi. Silloin ollaan muussakin ongelmissa eikä pelkästään ongelma jää julkiseen sektoriin.
Perkolle sen verran että mitä väliä sillä on mihin ostaja toimittaa ostamansa tuotteen ? Jos ostat auton. Kuuluuko se myyjälle välitätkö auton edelleen jollekin toiselle vai pidätkö sen itselläsi ?
Onko pasilisko nyt kyseessä sellaiset kuviot jossa osa sanoo ettei enää kannata harventaa ja yksi sanoo että kannattaa ja siitä saa vähän puutakin ? Kun mietit toimenpiteitä niin kannattaa pohtia että saatko harvennuksella niin suuren hyödyn jäljelle jäävien puiden kasvulla että harvennus kannattaa. Yleensä jaksottaisen metsän harvennus puulla saa noin 10 -15 euroa motilta vähemmän kuin päätehakkuussa. Sen vuoksi kannattaa viimeisiä harvennuksia ja väljennyksiä miettiä tuoko harvennus sellaisen kasvupyrähdyksen että se kannattaa.
Hienosti toimittu. Täällä muualla vain luetaan Wikipediasta kuinka noiden kanssa toimitaan. Kohta alkaa todellisuus täälläkin.
Se on perko hankintakauppaa mhy:n korjuupalvelun mallilla. Sitähän voit tehdä niin kuin haluat. Eihän sitä kaikkien tarvitse tehdä.
Minua ei ole tähän mennessä häirinnyt kertaakaan puukauppoja tehdessä mistä ostajan kuutiohinta muodostuu. Minua kiinnostaa vain että mitä se maksaa. Se että kuinka paljon siitä on korjuunosuutta niin aivan sama. Jos se alkaa häiritsemään niin myyn puut mhy:n korjuupalvelun kautta hankintakauppana. Jos mittaus alkaa häiritsemään niin myyn puut tehdasmitalla. Se onkin sitten laser mittausta joten virhe on marginaalinen. Tähän mennessä on hyvin riittänyt nykyiset kauppatavat ja mittausmenetelmät. Kun noista mittauksista tiedän aika paljon eikä tarvii olettaa mitään.
Ei minullakaan tieto riittä kumoamaan infraäänen vaikutusta. Mutta sellainen tutkimus kuten tuo tuulivoimayhdistyksen tutkimus ilman vertaisarviointia on keskeneräinen. Minunkin korvaa kutittaa välillä ja jopa huimaa eikä tuulivoimaloita ole kuin 30 km päässä. Joten niin kauan kuin on yksipuolisia tutkimuksia ja niistä tehdään pitäviä haittavaikutuksia niin eipä paljon kiinnosta.