Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Onko sinulla jotain määrää kuinka paljon tätä ”hukkapätkää” muodostuu, vaikka 1000 motin leimikossa ? Samalla pitäisi pohtia että jos tukki jaetaan vaikka 30 cm jaolla niin onko tämä ”hukkapätkä” poistettavissa tuolla jaolla.
Oma käsitykseni on kun olen noita ”hukkapätkiä” mitannut niin harva pätkä mahtuu tuohon 30 cm jakoon. Eli tukki on katkottu oikein koska jakovaraa ei ole enää jäljellä.
Anneli: Teollisuutta ei miellytä se vaihtoehto, jolla valvonnan tarve poistuisi, eli että se maksaisi kaikesta ulkoisesti tarkasteltuna laadun täyttävästä rungon osasta tukin hinnan.
Eikös tuo ole petos jos näin ei tehtäisi ? Minusta tuo että rungon eri osista maksetaan sille kuuluva hinta on puukaupan perusta. Ainakin silloin kun tehdään tavaralajikauppaa. Runkohinnassa maksetaan kiinteä hinta koko rungon osasta. Jos tuo puukaupan perusteet eivät ole tiedossa niin voiko / kannattaako puukauppaa yleensä tehdä ?
Eihän tuo katkonta ole monellekaan mikään ongelma. Enkä epäile etteikö se pääosin onnistu ihan hyvin. Mutta kun lukee näitä puukaupan ongelmia ketjuja niim poikkeuksetta se tulee esille. Eli joillekin se on ongelma. Meillä mm mhy mainostaa kovastikin että he valvovat katkontaa ja huolehtivat myyjän edunvalvonnasta. No huolehtivatko ? Ehkä ehkä ei.
Edellä olevissa kirjoituksissa on nähtävissä että katkonnan valvonnasta on hyvin vähän tietoa. Missään nimessä ei koneeseen mennä eikä tarviikkaan. Se on aivan sama mitä pituuksia se kuski näppäilee. Lopputulos ratkaisee. Lyhyet mitat eivät ratkaisee mitään jos lopputulos ei ole hyvä. Toki lyhyillä mitoilla hyvään lopputulokseen on helpompi päästä. Se on metsästä kiinni. Oma valvontaa kun tehdään niin ehdottoman tärkeää on tietää myös pölkyn laatuvaatimukset. Mitään höpöjä sinne ei tarvii mennä kertomaan. Kuski näkee heti ymmärtääkö valvoja katkonnasta mitään. Jos tieto ei ole hanskassa niin homma menee jutusteluksi.
Väitän että myös nuoremmilla mhy:n toimareilla katkonnan valvonnan osaamista ei löytynyt. Minä hakkasin 7-8 vuotta korjuupalvelulla ja yhdellä toimarilla oli koko porukasta riittävä osaaminen. Hän antoi minulle pyyhkeitä korjuusta ja ihan aiheesta.
Perko on hienosti tiivistänyt tuohon viimeiseen kappaleeseen koko katkonnan problematiikkan. Sen vuoksi onkin tärkeää jos itse ei osaa valvonta työtä tehdä niin pyytää jonkun sen tarkistuksen tekemään kun leimikolle kone tulee. Valvonta ei ole vaikeaa. Tämän syyn vuoksi on leimikoiden myynnissä menty runkohintakauppaan. Sehän ei tarkoita sitä että se olisi myyjälle se paras vaihtoehto taloudellisesti.
Tässäpä voisi olla metsälehdelle juttuvinkki kuinka metsänomistaja voi tehdä katkonnan tarkistuksen myymässään leimikossa.
Juuri niin kuin rane totesi. Rikosta ei ole tapahtunut jos näyttö ei ole tarpeeksi vahva ja vahinkoa ei voida sulkea pois. Sehän ei tarkoita etteikö rikosta olisi tehty.
Jesse:Opttele nyt vaikka oikeinkirjoitusta ensalkuun.
Jos henkilöllä on lukihäiriö niin meidän on vain ymmärrettävä tekstiä eikä tuomita tekstiä. Tärkeintä että hän kirjoittaa se auttaa aina tekstin muodostamista vaikka on kirjoitusvirheitä. Minulla on ollut myös lukihäiriö ja tiedän mistä kirjoitan. Virheitä ei vain havaitse. Olisko jesse anteeksi pyynnön paikka ?
Tuo on huono juttu. Ne eivät sitten lopu näihin katkomisiin.
No justiin. Sano niille että ajaa ne likaiset risut kasaan johonkin leimikon reunaan ja poltat ne juhannuskokkona.
Taisin ilmaista asian huonosti. Yritin tarkoittaa sitä että kun kaikki leimikko tekijät siirretään ostajalle niin se voi näkyä hinnassa. Jos lähdetään siitä ajatuksesta että kaikki minimi tukin paksuuden ylittävästä pölkystä on maksettava tukin hinta niin se laskee hyvänlaatuisen metsien hintaa. Tämä ajatus perustuu siihen että niissä leimikoissa josta joudutaan maksamaan ylihintaa laatuun nähden niin osa kustannuksista siirretään hyvälaatuisiin leimikoihin. Eli korkean tukkiprosentin omaavista leimikoista ei saataisi niin hyvää hintaa kun voisi olettaa.
Tämä osaltaan näkyy runkohintakaupassakin vaikka se on ehkä vaikea tunnustaa. Hyvälaatuisesta tavaralajikaupalla tehdystä leimikosta on mahdollista saada hyväkin hinta. Jos taas myydään leimikko runkohinnalla niin osa riskistä siirretään myyjälle maksamalla heikompi hinta. Muistan kun työelämässä hakkasin runkokaupalla tehtyä leimikkoa niin silloin tukkiprosentti oli saatava vähintään 78 % ja mieluimmin päälle. Silloin siitä eniten hyötyi ostaja. Jos taas leimikko jäi tuon alle se tarkoitti että ostaja maksoi leimikosta liikaa. Usein runkohinnalla ostetaan mieluiten hyvälaatuisia leimikoita. Huonolaatuisia ei haluta ostaa millään tai hinta laitetaan niin alas että se kannattaa. Tärkeintä kuitenkin on myyjälle tietää mitä myy ja ihan rehellisesti tekee arvioin. Se auttaa jo paljon.
Kyllä olen saman havainnon tehnyt kuin miksuliini. Luontoarvot ovat aina enemmän ja enemmän metsänomistajien mielessä. Varmaan johtuu siitä että metsiä peritään paljon ja taloudellista tarvetta hakkuille ei enää ole niin kuin ennen. Halutaan pitää metsiä muistometsinä.