Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Olen samaa mieltä metsä-masan kanssa. Ei kaikista ammattikoulun käyjistä tarvii tullakaan pysyviä ammattimiehiä kyseiselle alalle. Metsäkonekoulusta tulee hyviä maarakennusalan kuljettajia, ajoneuvokuljettajia ja jne. Nekin oppilaat joilta olen näyttöjä ottanut niin aika moni lähtee muualle töihin tai jatkaa opiskelua eteenpäin. Niidenkään koulutus ei ole mennyt hukkaan. Ne saavat hyvä tietopaketin metsäalasta koulussa ja siitä voi joskus olla hyötyä. Voivat ainakin keskustella aiheesta.
Nostokoukku. Kyllä ne liirumlaarumit on ihan metsäyhtiöiden velvoitteista urakoitsijoille. Jos niitä ei noudateta niin yrittäjyys jää lyhyeksi. Sen vuoksi ne myös kuljettajille opetetaan ja niitä noudatetaan. Nämä liirumlaarumit ovat myös niissä yhtiöiden kuljettajakoulutus paketeissa jotka on suoritettava.
Eipäs nyt mollata nostokoukku. Olen tässä kohta lähdössä ottamaan näyttökoetta yhdeltä kokelaalta. Tänään metsäkoneenkuljettajalta vaaditaan aika paljon enemmän kuin 15 vuotta sitten. Enää ei todellakaan riitä että osaa painaa sahanappia, nostaa puita kyytiin tai tehdä hulluna ylitöitä. Nyt tarvitaan osaamista metsäluonnon hoidosta, hyviä valmiuksia tietotekniikan taidoissa sekä tietoa erilaisista metsänkasvatustavoista. Tänä päivänä jo metsäyhtiöiden omat koulutus paketit ovat sellaisia että niiden suorittaminen ei ole läpihuutojuttu juttu. Esim UPM:n koulutuspaketti kuljettajille on hyvin kattava koulutuspaketti jonka opiskeluun täytyy jo paneutua. Yhtään helpompi ei ole metsähallituksen koulutuspaketti joka on varmaan haastavin tällä hetkellä. Nämä koulutuspaketti on suoritettava hyväksytysti että työmaille on asiaa.
Se on totta että erilaisilla motivaatioilla oppilaita kouluun tulee. Nykyään on niin että enää ei koulun pääsytutkinnon selvitys tuo sitä suurinta rahapotti kouluun. Joten enää ei koululta edellytetä että tutkinnot on saatava suoritettua. Tämä on hyvä uudistus jolla voidaan vaatia että kuljettaja jotain osaa eikä tarvitse ketä vain läpi päästää. Nykyään koulusta valmistuneet käyvät hyvän peruspaketin metsäkoneen kuljettajan tehtävistä. Varsinaiset ammattimiehet tulevat sitten työmailla niin kuin kaikissa ammateissa. Eihän kukaan ole väittänytkään että koulusta valmistuu ammattimiehiä. Sieltä tulee nuoria ihmisiä joilla on pääsääntöisesti hyvä peruspaketti jota aletaan työelämässä vahvistamaan.
Sama se on konepuolella myös. Kiinnostus alaan ja halu oppia metsäalasta ovat varmaan parhaat motivaattorit. Sitten on enää me kokeneemmat kuinka tuemme uusia kuljettajia toteuttamaan hänen unelmansa. Tuhoammeko sen vai annammeko kuljettajalle hyvät ja reilut tavat vahvistaa oppimaansa.
Niinhän se on aina ollut . Metsästysseuran ydinporukan muodostaa metsänomistajat. Sitten on mm työpaika seuroja kuten metsäyhtiöillä joissa niiden ydinporukan muodostaa firman työntekijät. Kun lähdet firmasta niin jäsenyyskin seurassa päättyy. Sitten on näitä valtion mailla toimivia porukoita paikallisista muodostuneita joihin sitten liittyy myös ulkopuolisia henkilökohtaisten suhteiden kautta. Näihin kuulu jäseniä myös maanomistajista jossa maat liitetään isompaan kokonaisuuteen.
Nämä ovat varmaan yleisimmät tavat joilla seurat ovat perustettu.
Kaikkihan me olemme aloittaneet jostain. Hyvällä ja kannustavalla opetuksella jokaisesta kasvaa hyvä ammattilainen. Nuori kuljettaja tarvii enemmän valvontaa ja ohjeistusta. Joten pidetään se mielessä.
Sehän on hienoa että ajatukset muuttuvat. Tuolla keinolla teollisuus saa puuta myös niiltä metsänomistajilta jotka eivät halua jaksottaisena puuta myydä. Jk :n erinomaisuus jää sitten nähtäväksi kunhan joskus saadaan tutkittua tietoa koealoilta.
Kyllähän valkohäntä on erinomainen riistajaji mutta kanta on vähän paisunut liikaa. Hyvin leviää villisika myös. Nyt niitä alkaa olemaan jo keski-suomessa. Tuntuu siat pärjäävän hyvin vaikka ovat vapaata riistaa metsästyksen osalta. Kunhan tässä vuodet vähän lämpiää niin siasta saadaan ongelma ruotsin tapaan. On muuten aika haasteellinen metsästää ja lisääntyy ripeästi.
Niin se oli ennen. Samaa hommaa tein itsekin ja meillä oli kyläkauppa joka otti vastaan käpyjä. Silloin ei paljon laadusta ja perintötekijöistä tiedetty.
Nythän siemenet otetaan vain hyvien perintötekijöiden puista ja pääosin niiden vartteista. Mutta kyllähän noidenkin puiden pölytys tapahtuu osin hajapölytyksenä että ihan täydellistä siemen ainesta ei noissakaan tule. Onhan se nyt kuitenkin huomattavasti parempaa kuin se aines kun kossina kerättiin.
Kyllähän siemenpuiksi käytetään aina metsän parhaita ja kookaampia puita. Yleensä parhaat siemenpuut ovat yli 25 cm puita. Jos metsästä ei näitä löydy ja siemenpuut pitäisi jättää niin niistähän ne on tehtävä jota on tarjolla. Metsäkoneen kuljettajat kyllä tietävät mitkä kriteerit hyvillä siemenpuilla on.