Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Nuo raivausajankohdat taitavat olla jo itsestään selvyys tämän foorumin kirjoittajille. Noita opetetaan ensimmäisenä ensimmäisellä vuosikurssilla metsäalan kouluissa tai mhy:n tupailloissa.
Taitaa kuitenkin vielä olla niin että aika vähän Suomessa on niitä jotka voivat aurinkopaneelia levitellä tonteille ja polttaa omia puita takassa. Meillä syrjrmmissä asuville tämä on mahdollista mutta taitaa pääosa väestöstä asua etelä Suomessa eivätkä pääse caruunaa karkuun.
Voi hinta olla aika suolainen. Kukaan ei halvalla myy automaattista tuottoa. Amerikkalaiset eläkerahastot eivät hevillä luovu tuollaisesta tuottoautomaatista.
Siirtoyhtiöt jos voittaa niin sen jälkeen on perälauta potkaistu pois. Mitään rajoitteita siirtohinnan korotuksille ei ole. Siirryttävä agrikaatti aikaan.
AR: Joskus se Hirvi seuraa minua perässä ja harventaa taimikkoa lisää seuraavaksi päiväksi alitiheyteen kun teen reittiä sille.
Tämä on kyllä paras. 😉
Eikös teidän kannattaisi seuraavana päivänä vaihtaa vuoroja.
Minusta Osara on huono vertailukohta perko. Osara on itseasiassa jaksottaisen menestystarina. Kun osaran aukot tehtiin oli metsiin tehty useita harsintakertoja. Metsän laatu oli siellä huono kun pääosin kaikki parempi valtapuusto oli päältä otettu pois. Näinhän jatkuvassa kasvatuksessa ei tehdä että aina hakataan KAIKKI parhaat valtapuut. Osarassa ei oltu huolehdittu laadukkaista siemenpuista kuten jk:ssa tehdään.
Mitä tulee osaran puumäärän. Sieltä hakattiin alle 100 mottia /ha kun avohakkuut tehtiin. Nyt osarasta on viimeisen tilaston mukaan jonka olen nähnyt kahden harvennuskierroksen aikana hakattu yhteensä noin 160 mottia /ha. Vielä on päätehakkuut tekemättä, jos ne nyt tehdäänkään. Joten puustopääoma on huomattavasti suurempi kuin silloin kun suuret uudistukset tehtiin.
Mitä tulee osaran huonoihin kokemuksiin niin onhan niitäkin. Pääosin lakialueet muistaakseni yli 220 m yläpuolella olevat aukot ovat huonosti uudistuneet. Tästäkin kokemuskesta on se opittu että lakialueiden aukkohakkuita tulee välttää. Mutta nehän ovat osarassa olleet pieni osa.
Joten perko. Osara on enemmänkin jaksottaisen menestystarina kuin olisi olut jatkuvan menestystarina.
Lisätietoja löydät kun googletat osaran aukeat
Kerropa perko mistä näitä jk metsiä tehdään muusta kuin jaksottaisista metsistä. Se on totta että sammaloitunut maastopohja voi olla jaksottaisten vanhojen metsien ongelma. Tämäkin metsä josta kirjoitin on pohjimmiltaan aikoinaan harsittu metsä jossa on nyt jatkettu jk metsänä.
Se voi olla totta että taimettuminen edellyttää maanpinnan rikkomista vaikka sillä kuokalla. Voi vain miettiä kuka näihin useamman hehtaarin kuvioihin alkaa lähtemään kuokalla maan pintaa rikkomaan.
Olet perko mainostanut monta vuotta jk metsän erinomaisuuttaan ja voihan asia näin olla kun mitään käytönnön laskelmia ei ole julkaistu. Suurilta koealoilta on vielä tulokset tulematta. Jos siltä näyttää että jk metsät tuovat erinomaisen tuloksen niin lähes kaikki uudet jk metsät joudutaan perustamaan jaksottaisista metsistä. Siellä tämä sammalpohja ja huono taimettuminen tulee ongelmaksi. Näin uskon.
Kerro nyt perko miten saa sen umpeen kasvaneen sammalikon taimettumaan. Kerron sen heti sille metsänomistajalle joka se jk hakkuun on tehnyt. Voit kyllä kertoa mieluimmin ratkaisun kun käyttää aikasi arvosteluun.
Kyllä tosiaan metsäyhtiöiden metsät ovat nyt korostetun korjuun piirissä. Täällä eräs metsäyhtiö alkaa jo lyömään khl 3 metsiä aukoksi kun puuta halutaan saada tehtaalle ja sahoille. Alkaa puu olemaan kohtuullisen arvokasta näköjään.
Asia ei ole visa noin yksikertainen. Juuri viikonloppuna katselin hirvijahdissa kun kävelin koiran kanssa metsähallituksen mailla miten erilaisessa kunnossa läheisetkin taimikkokuviot voivat olla. Yhdellä alueella taimet syödään aina ja 200 m päässä on paljon suurempi mäntytaimikko jossa ei ole syöty juuri ollenkaan. Nämä samanikäisiä taimikoita on kymmeniä hehtaareja joita on hoidettu samaan aikaan. Toiset kelpaavat vain paremmin kuin toiset. Mitään selvää syytä en ole löytänyt.