Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Eikös jokainen myyjä voi myydä puunsa miten haluaa ? Joko pystykauppana tai hankintana. Voi jopa toimittaa puutkin tehtaalle jos näkee sen tarpeelliseksi. Ongelmana voi olla että kalustoa on vaikea löytää muutoin kuin huonompina korjuu aikoina. Ei kai ketään voi velvoittaa hankkimaan kalustoa siltä varalta että joku pyytää ajamaan tai korjaamaan puunsa kerran pari vuodessa.
Eikös tuo perkon mainitsema 600 – 700 euroa/ha vastaa noin 100 motin hehtaarihakkuuta. Sehän jää alle toisen harvennuksen. Yleensä ensi harvennuksella lähtee noin 60 mottia ja toisesta noin 120 mottia. Päätehakkussa sitten noin 300 – 400 mottia. Jos jatkuvasta edes teoriassa saisi 100 mottia 15 vuoden välein niin eihän se kummoinen tuloutus ole. Teoriassa jk hakkuuta voisi käyttää viisi kertaa 80 vuoden kierrossa joka antaa hyvissä oloissa noin 500 mottia puuta / ha Jaksottaisessa päästään 500 – 600 mottiin /ha vastaavassa ajassa. Nämähän on vain tietenkin teoriaa ja edellytyksenä on että kaikki jk:n edellytykset toteutuvat. Jaksottainenhan onnistuu kohtuu varmasti.
Mieti petsänen vielä toisenkin kerran. Jos olet valmis kilpailemaan palkasta virolaisten, ukrainalaisten tai puolalaisten kanssa niin mikäs siinä.
Ola: Kyllä ne Groupin mitat on siellä liitteissä.
<div class=”comment__content__footer”>No kun ei ollut. Kyllä yleensä luen tarjoukset ihan kokonaisuudessaan.</div>Hyviä hintoja saatte puistanne. Eilen juuri vertailtiin tarjouksia ja tukit olivat 83 ja 86 euron välillä. Kuitu oli 31- 38 euron välillä. Leimikko on reilu 2600 mottia. Yksi runkohintatarjous oli kuusen osalta ja se oli 74 euroa. Yllättävää on että stora ja group ei laittanut katkontapituuksia eikä latvamittoja ollenkaan. Groupille tuntui olevan tärkeää että metsärahat sijoitetaan niille sekä istutustyöt ostetaan niiltä. Tarjouksia saimme neljä joista yksi sahalta. Kaikki selluyhtiöt olivat tarjouksineen mukana ja tarjoukset laadittiin kuution kautta. Toinen hämmästyksen aihe oli että paikallinen mhy:n korjuupalvelun ei pystynyt leimikkotiedoilla tarjoamaan ollenkaan. Ihmettelen edelleen näiden ”ammattilaisten” osaamista. Muut kyllä pystyivät tarjoamaan jopa ilman kyselyjä.
Yllättävän paljon niissä on heittoja. Tietenkin yksittäisten maanomistajien kesken ei niinkään mutta kun nauharullan kanssa päivät käveli niin aika usein oli yhteyttä otettava kauppakumppaneihin. Yleensä kun moto tuli hakkuulle niin pahemmat virheet oli korjattu.
Ilmeisesti tästäkin syystä osa metsäyhtiöistä on siirtänyt leimikonsuunnittelut urakoitsijoille. Eikä leimikolle voi mennä ennen kuin ne on laitettu korjuuvalmiiksi ja leimikoilla käyty nauharullan kanssa. Ilmeistä on ollut että leimikoissa on ollut niin paljon sanomista että ollaan otettu askel taaksepäin ja nyt käydään työmaat valmistelemassa ennen hakkuuta.
Onhan tuo jo nähtävissä että sama ilmiö kuin marjanpoiminnassa on myös tulossa metsänhoitotöihin. Ei ole yllätys että metsäyhtiöt urakkakilpailulla palkkaa sellaisen yrittäjän joka joppaa työntekijät halpamaista. Eihän siinä kukaan suomalainen voi pärjätä kun työ on kausiluonteista ja vero ja sotumaksu velvoitteet ovat ihan eri luokkaa kun jopparilla. Kyllähän metsurin työ on auringonlaskun ala ja pikkuhiljaa poistuu kuten suomalaisten kaupallinen marjanpominta.
Suunnistusvaatteet metsä Masan tavoin on hyvät.
Meinasko tolopan aamurutiiniin tulla suurikin muutos kun verkkosivut olivat jumissa ?
Älkää olko huolissanne. Pirun nopeasti ne oppii maan tavoille. Nyt jo ukrainalaisia oli joillakin vaikeuksia saada mansikkapelloille ettei sotapakolaisen tuet poistuisi. Pimeästi jos maksoi niin ongelmia ei olisi.