Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Tuo on ihan totta että metsähallitus hakkaa metsiään aukoksi hyvin pienikokoisena ja useasti paljon ennen kuin yksityiset metsänomistajat niin tekisivät. Tähän uskoisin olevan ainakin kaksi syytä: valtion totaalinen rahapula ja karut maapohjat joissa kasvu hidastuu huomattavan varhain. Pahin tietenkin on tuo rahapula joka romahduttaa metsien virkistysarvoa. Se että pitääkö metsiä yleensäkin pohtia virkistysarvon kannalta riippuu katsantokannasta. Tulevaisuudessa on varmaan jo niin että kaikkia ensiharvennuksia ei ehditä ajallaan hakkaamaan ja osa jää kokonaan tekemättä. -80 ja – 90 luvun isot päätehakkuun tuottavat melkoiset hakkuumäärät ensiharvennusmetsiin, joidenka harvennukset alkavat olla ajankohtaisia.
Uskon että metsänhoidon suosituksia laadittaessa on sahalan mallikin ollut laskennoissa mukana. Sehän ei mikään uusi kasvatusmalli ole. Tapion suosituksissa on laskettu koko metsän kierron tuotto. Joten uskon vielä kuitenkin että Tapion malliesimerkiksi antavat parhaan tuoton koko kierrolle.
Anneli on kyllä oikeassa. Turvemaiden käsittely tulee muuttumaan. Sille ei taida voida mitään kun nykyiset hoitomallit ovat ilmastonkannalta liian kuormittavat. Muutosvastarinta tuskin auttaa ja muuksi asiaa muuttaa.
Mitähän on tapahtuukaan seuraavan tuhannen sivun jälkeen ? Ehdottomasti kannattaa yrittää katsoa.
Noinhan se periaatteessa menee mutta ei käytännössä. Kyllä niitä ojia tehdään jatkossakin oli ne sitten tuettuja tai ei. Kyllä jonkun pitää sanoa näillä ojituskiimasille että nyt riittää tällä kohteella.
Kumpi oli perko ensin aukko vai metsä ? Tämähän on sama kysymys kuin kumpi oli ensin kana vai muna ?
Perkon ja visakallon viimeiset kirjoitukset on kuin ketjun ensimmäiset kirjoitukset. Tuosta on hyvä jatkaa seuraavat tuhat sivua. Menestystä.
Näinhän on aina jovain ollut eikä sitä kukaan ole muuttamassa. Aivan joutavaa jaaritusta.
Eiköhän se ennallistaminen ala ojitettujen vähätuottoisten soiden ennallistamisena. Sehän on vain erinomainen asia. Jos sillä vähennetään ravinteiden valumista vesistöön on vain plussaa. Uskon että normaaleihin talousmetsien ei kosketa kun siellä ei ole mitään ennallistamista. Se että jätetään puita hakkaamatta ei minusta ole ennallistamistoimi.
Jokainen joka työkseen on kuitunauhija vetänyt maastoon on huomannut että karttapohjaan merkitty rajalinja ja todellinen raja voi heittää paljonkin. Maamittauslaitos ei ole kiistänytkään eroavaisuuttaa. Minusta parasta olisi että kun metsänomistaja suunnittelee leimikon myyntiä niin samalla selvittäisi rajalinjojen todelliset sijainnit. Sinne ei kummoista merkkiä tarvitse tehdä että leimikon suunnittelija se maastokäynnillä havaitsee. Mikäli rajalinja on epäselvä ja pyykkejä eikä viisaripyykkejä löydy niin leimikon rajaus merkitään karttaan merkityn rajalinjan mukaan. Hyvin usein siihen jätetään myös turvaväli ettei ainakaan tahallisesti mentäisiin väärälle puolelle.
Jos karttarajalinjan tarkkuus ei riitä niin oikean rajalinjan määrittää maamittauslaitoksen insinööri. Sen kulut taas maksaa metsänomistajat. On siis kaiken puolin edullisinta että rajat olisivat auki ja pyykit merkitty vaikka muovisilla aurauskepeillä.