Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Jospa niitä taimia istutettaisiinkin kerralla enemmän. Auttaisiko se ? Osa menetetään mutta ei kaikki. Kyllä täällä pohjoisessa keski-suomessa mäntyvaltaisilla alueilla on erinomaisia taimikoita kasvussa. On toki syötyjäkin ja vuodesta toiseen tuntuu samat taimikot kiinnostavan. Arvioisin että yhtiön ja valtion taimikoista noin 10 % :lle kohdistuu syöntipainetta. Toki pahimmat kohteet ovat muutaman prosentin luokkaa.
Meidän mökkipaikkakunnalle vielä perustivat turvesuon vuonna 2022 ja yrittivät aloittaa tuotantoa 2023. Tietenkin vedet ohjattiin läheiseen jokeen joka laskee Keiteleeseen. Se siitä vesistönsuojelusta.
Miten jovaini pieni lampi joka on täyttynyt humuspaskalla voi muuttua takaisin kirkkaaksi vedeksi ?
Onhan metsälehden jutun perusteella kuitenkin ruotsissa pääistutuspuulaji mänty. Meillähän mäntyä korvataan kuusella vaikka sorkkaeläinkannat ovat huomattavasti pienemmät. Ollaankohan meillä kuitenkin turhan varovaisia tuon puulajin suhteen.
Tuollaiset havainnot on myös minulla Arto. Turvesoita sentään valvotaan ja yritetään jotenkin hoitaa mutta metsäojat jäävät metsänomistajan vastuulle ja valvontaan, joka ei vakuuta.
Annelilla tosi hyvä vastine kirjoitukseen ja täyttä asiaa. Uskokaa tai älkää. Ei tämä kaveri muuta mielipidettään mihinkään. Ne jotka ovat apostoleiksi lähteneet ja oppineet jonkun mieleisen ajatuksen niin maailman tappiin sitä uskomustaan vievät.
Jos leimikko rajautui sähkölinjaan niin kuinka teidän aikaan tehtiin niiden ongelma puiden poisto ? On paljon talousmetsä leimikoita joissa myös osa siutä rajautuu rakennuksiin. Ainakin täällä keski-Suomessa on sähkölinjoja, teitä ja rakennuksia.
Jos noin tulee jätkällä niin sähkön hinnalla ei ole mitään merkitystä. Kulutus on niin vähäinen. Mutta jos jätkä tekisi tuon lämmönkin sähköllä niin alkaa olla merkitystä. Valaistus ei paljon sähköä kuluta. Mutta voihan sitä nuukana miehenä illat istua pimeässä ja yöt polttaa valoja edullisella pörssisähköllä.
Turvesoiden valumat ovat nykyään jo aika hyvin kunnossa mutta ne sadat tuhannet metsäojakilometrit suoltaa sontaa vuodesta toiseen vesistöön. Laitoin tänne kuvankin keväältä yhdestä täyttäneestä lietaltaasta joka suoltaa sontaa edelleen vesistöön vuodesta toiseen.
Puuston tiheyden mittaus tai puumäärä ei ole ongelma metsätöissä. Siihen on tehty niin monta eri sovellusta että ketkä sitä työssään tarvii niin osaa sen myös tehdä. Relaskooppi on yksi hyvä perinteinen menetelmä mutta on niitä muitakin.
Aika paljon jää metsäpohjia sertifikaatin sisälle jos metsurin ei saa käyttää kaato avustajana motolla. Täällä aika paljonkin sellaisia puita talojen ja sähkölinjojen varsilla joissa metsuriapu ja moton työntövoima on tarpeen.