Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Eläkeläisten verotus on tietenkin sen vuoksi korkeampi kun työtehtäviin liittyvät vähennykset ovat pois kuten työmatkat ja jne. Me eläkeläiset jotka teemme töitä silloin tällöin ei verotus ole ongelma. Me teemme työtä muista syistä kuin pelkästään ansainnan vuoksi. Sen vuoksi pääomavero on ihan kohtuullinen vero. Onhan se hyvä että vielä kelpaamme työmarkkinoille. Mites on tolopan laita ?
Jos ei ole kerta taloushuolia niin voisihan se suojella koko metsän. Voisi jatkaa siianpilkintää siitä huolimatta.
Kumpiko on tärkeämpää varmistaa puolueelle äänet vai alkaa hoitamaan suomen nousevaa yli velkaantumista? Ilmeisesti tolopan mielestä puolueen äänet on tärkeämpi. Kyllähän eläkeläisten verojen korotus oli niin maltillinen että olisi toki voinut olla suurempikin. Jos noilla eläketuloilla joihin lisävero tuli ei pärjää elämässä niin jossain on vikaa eikä se ole eläkkeen suuruudessa.
Aina niitä on ihmisiä ollut jotka haluavat päättää päivänsä ajamalla rekan keulaan. Yleensä kevät ja kesä yöt on parasta aikaa. En usko että se saadaan loppumaan rahalla. Syyt on yleensä syvemmällä. Tämähän olisikin hienoa että kaikki ihmisten pään ongelmat saisi hoidettua rahalla.
Sen verran voisi vähemmän metsästäjille kertoa kuinka tämä kaatolupa ruljanssi menee. Riistakeskukselta tosiaan tulee hirviverotussuunnitelma jonka perusteena on muutamia parametreja: Olemassa oleva kanta, jäävä kanta, uros ja naaras suhde, vasa tuotto, ja peto sekä liikennepoistuma jne. Rk julkaisee suosituksen hirvitalousalueittain kaatomääräistä sukupuolittain. Mini ja maksimi määrän. Tämä käsitellään sitten rhy:n suunnittelupalaverissa jossa laaditaan suositukset seuroille. Sen jälkeen seurat hakevat luvat joko suosituksen mukaan tai sitten omapäisesti. Rhy ei voi määrätä lupamääriä vaan kun on kyse viraomaismenettelystä on riistakeskus valvova viranomainen joka päättää lopullisen lupa määrän seuralle. Tietenkin päätöksen pohjana on em verotussuunnitelma.
Meidän hirvitalousalueen kaatosuunnitelma on 2,1 hirveä/1000 ha. Kanta on nyt 3,8 hirveä/1000ha. Tavoitekanta on 3,0 hirveä /1000ha ha. Peto ja liikkennepoistuma on 0.25 hirveä/1000ha. Nyt jo voi todeta että liikenne ja petopoistuma on lähellä yhtä hirveä, mutta tuo on laskentaparametriksi päätetty. Näin ne hirviluvat menee……
Noihin vesilintujen taantumaan päästään kunnolla pureutumaan kun saadaan dronea ja lämpökameraa käyttää supikoirajahdissa. Laki muutos on tekeillä ja se on hieno asia. Eräältä lintujärveltä poistettiin 23 supikoiraa ja luulivat että tilanne on hallinnassa. Dronella ja lämpökameralla löytyi rantaruovikosta 11 kpl lisää. Ne olisivat jääneet huomaamatta ja varmaan ei yhtään pesintää olisi onnistunut.
Tuo työnohjaus on niin ala kohtainen. Voi vain kuvitella mitä tuollainen aikuisopiskelija tai nuoriso-opiskelija ymmärtää rakentamisesta tai sähköalasta. Kyllä niitä täytyy paljon ohjata ja valvoa että tekevät oikein. Tietenkin on niitä jotka ohjaavat miten ohjaavat. Valitettavaa on että jos opiskelijalle jää harjoittelusta huono kuva. Silloin yrityksessä ei olla asiaan suhtauduttu oikein.
Työharjoittelu on osa opintoja jotka lisäävät opiskelijan osaamista. Ymmärrän hyvin että esim terveydenhuollon alalla on palkatonta työharjoittelua. Usein työharjoittelijan opastaminen vie myös työaikaa työpaikan ohjaajalta joten itseasiassa siitä tulee yritykselle kuluja vaikka palkkaa ei maksetakkaan. Minulla on ollut joitakin opiskelijoita töissä mukana työharjoittelussa eikä niiden opastaminen ja ohjaaminen ole välttämättä lisännyt minun työsuoritteita.
Narisija: Tuohan on vaan osoitus siitä että kapitalismi toimii. Sieltä ostetaan mistä edullisimmin saadaan laadun täyttävää tavaraa. Enemmänkin olisin huolissani jos pohjoismaat toimittaisivat myllyt. Silloin ei oltaisi kilpailukykyisiä edes naapuri maihin verrattuna. Halpatuonille emme voi valitettavasti mitään. Jos Intiassa tehdään tuhansia tuulimyllyjä vuodessa niin suomen markkinat ovat olemattomat perustaa omaa toimintaa.
Vaikka tähän ketjuun ei kannattaisi enää paljon kirjoitella, mutta sen verran että olen mehtäukon kanssa samaa mieltä. Urakoitsijaa sitoo metsänhoidon suositukset sekä sertifikaatin. Sen vuoksi harvoin, ainakaan alueurakoitsijoina toimivat yritykset, hakkaavat metsät vajaatuottoseksi. Silloin kun tein leimikkosuunnitteluja niin poikkeuksetta sain metsänomistajien kanssa käydä keskustelua sertifikaatin noudattamisesta. Yleensä tilanne oli se että säästöpuut sekä suoja-alueet olivat ongelmallisia hyväksyä. Joillakin oli sitten niin totaalinen rahapula että Tapion taulukot olisi pitänyt heittää hevon kuusen kun harvennuksia hakattiin.