Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
On nuo Reiman kirjoitukset taas loistavia. Oikein älykkyysosamäärä paistaa läpi.
Voisi kysyä että kummallekko tulee suuremmat vahingot tuossa nostokoukun tapauksessa?
Siinähän se suomen budjettivaje olisi korjattu. Hyvätuloisten , oluen sekä muut veroalet taitaa olla vajaa 100 milj. Ei taida vielä noiden poisto auttaa 6 miljardin vajeen kattamiseen.
Artolle ja muille punikeille sen verran että ei duunarin tarvitse alkaa yrityksen maksumieheksi. Ei todellakaan. Nyt on vain kyse siitä onko ko työpaikkaa ehkä jatkossa vai ei. Tämäkään ei ole ongelma jos työpaikkoja on runsaasti tarjolla. Lähdetään työnperään seuraavaan taloon. Niin kuin olemme huomanneet että joka paikassa asia ei ole näin hyvä. On syrjäkyliä jossa ne työpaikat ovat ainoita.
Lakko-oileuden rajoitus koskee vain poliittisia lakkoja joka on itseasiassa ammattiyhdistysliikkeen perusajatuksen vastainen. Ollaan kunnioitettu ay liikkeessä aina sopimustilaa ja silloinkin kun ei olla sopimustilassa lakkoilu on sallittu. Näin on siis jatkossakin. Nyt kielletään vain lailla se että sopimustilassa olevat työntekijät eivät voi lakkoilla toisen puolesta aiheuttaen siten vahinkoa yhteiskunnalle ja yrittäjälle. On syytä erottaa lakkoilu sopimustilassa ja tilassa kun tss sopimus on irtisanottu. Irtisanotussa tilassa lakkoilu on sallittu jatkossakin.
Ettei nuo suorittavan kertomukset nyt menis ihan metsään niin korjaan niitä vähän. En ole koskaan sanonut että pekkas tai ylityökorvauksia ei tarvitse maksaa. Olen todennut että monet yritykset eivät niitä ole maksaneet etenkin pienet yhden/kahden ketjun yritykset. Suuremmat alueyrittäjät ovat sitoutuneet noudattamaan työehtosopimuksia kun ovat urakointisopimukset tehneet.
Mutta suorittava on kuitenkin tehnyt uran sellaisissa yrityksissä joissa urakointisopimukset ja yrityksen tulevaisuus on aina perustunut kulloiseenkin sopimuskauteen. Kilpailu urakoista on ollut kovaa eikä ole taattu että urakointihinnat olisivat nousseet uuden sopimuksen myötä. Näissä tapauksissa monesti yrittäjä on ollut kahden kuoren välissä. Joko hyväksyä sopimus tai tehdä konkurrsi sekä joutua velkavankeuteen lopuksi elämäksi.
Eikö näissä tapauksissa olisi hyvä että voitaisiin työntekijöiden kanssa sopia kuinka palkkaus rakennetaan. Onko sellaista josta jotain voitaisiin maksaa enemmän ,vaikka tupla ruokaraha, ja jostain vähemmän. Eikä niin että kun sopimus on hesassa tehty niin jäykkänä mennään loppuun saakka.
Periaatteessa on huono asia että minun yritykseni työntekijöiden palkan päättää ulkopuolinen taho joka ei tiedä mitään minun yritykseni taustoista tai maksukyvystä. Ymmärrän hyvin että yritykset haluaa itse päättää työntekijöiden palkanmaksukyvystä. On luonnollista kuitenkin että jokin perustaso on olemassa joka sitoo myös työnantajaa. Tämä tarkoittaa tietenkin sitä että yritystä ei voi perustaa tai siihen palkata työntekijöitä mikäli riittävää palkanmaksukykyä ei ole olemassa. On myös tärkeää että työnantaja voi neuvotella palkasta mikäli hetkellinen kassakriisi iskee.
Edellä olevan vuoksi ay liikkeen pelottelu neljän euron tuntipalkoista turhaa ja jopa tuomittavaa. Onhan niin että yksikään työntekijä ei mene sellaiseen yritykseen töihin josta ei saa riittävää ja mielestään oikeutettua palkkaa. Se että työmarkkinoille saadaan jonkin tason yleissitovuus voidaan kyllä saavuttaa vaikka nykyiset toimet tehdäänkin. Keinot työntekijöiden halpatyövoimaksi siirtämisen estämiseksi jää vielä voimaan uudistustenkin jälkeen.
Ei ole ensimmäinen eikä viimeinen kerta tulevaisuudessa että näin käy susien kanssa. On se vaan kumma kun asutuksen luokse tulevat kun kuulemma metsät on täynnä hirviä. Joillakin jopa satoja hirven makuupaikkoja maillaan.
Onhan näitä kolmikanta neuvotteluja käyty suorittava viimeksi viime vaalikaudella. Tuloksia ei ole saatu ja nyt ne täytyy jonkun tehdä. Onhan se oikein että jos nykyinen järjestelmä ei ole 16 vuoteen tuottanut tarpeellisen tuottavuuden niin isompia peli liikkeitä on tehtävä. Ei se asia ole yhtään sen helpompi hoitaa seuraavankaan hallituksen aikana kun huonoa tuottavuutta on ollut 20 vuotta. Sen jälkeen tuottavuuden laittaa kuntoon ulkopuolinen taho ei enää hallitus eikä työmarkkinajärjestöt. Sitten ei enää kysellä.
On Anneli helppo olla yhtämieltä siitä että vaje on olemassa. Vaje muodostuu yleensä siitä että jostain on puutetta. Nyt suurin puute on rahasta. 1,5 miljardia ei sen enempää. Olisiko sinulla Anneli keinoa mistä nuo vuosittain puuttuvat 1, 5 miljardia löydetään ? Helppo on sanoa mitä ei saa tehdä tai supistaa.
On se kuitenkin aika iso porukka joka osan vuotta on työttömänä eikä kiirehdi töihin. Täälläkin foorumilla on ainakin yksi sellainen. Minunkin tuttavapiirissä moni rakennusmies käy pilkillä rauhassa ja sitten 500 päivän jälkeen alkavat todella huolestua työn saannista. Työttömyyskorvauksen porrastus poistaa kannustinloukkuja parhaiten kuitenkin turvaten jonkinlaisen tulotason. Sama koskee asumistukea. Itsekin vuokranantajana huomioin sen vuokran määrityksessä. Jos asumistukea vähennetään se hillitsee vuokratasojen nousua. Mikään ei ole niin kallista kuin pitää vuokra-asuntoa tyhjillään ilman vuokralaista.
Jokainen sen tietää miten eduskunta valitaan ja sen myötä hallitus. Nykyinen hallitus on enemmistöhallitus joten lainsäädäntö valta on kiistaton. Sen puolesta ay liikkeellä ei ole mandaattia lakkoilla laillista lainsäätäjää vastaan. Seuraava eduskunta vuorostaan voi korjata tehtyjä lakeja mikäli katsoo tarpeelliseksi.
Toisaalta ymmärrän myös ay liikkeen toimia koska he käyttävät hyväksi lainsäädäntöä jossa ei ole poliittisia lakkoja kielletty. Nämähän lakot viimeistään päättyvät 1.5 kun poliittisia lakkoja kieltävä laki säädetään. Se on varma että se säädetään. Suurin ongelma on ay liikkeen arvovallan sopimuskumppanina menetetään tai sen painoarvo vähenee huomattavasti. Pahimmassa tapauksessa kun yrityskohtaiset sopimukset laajenevat niin työehtosopimusten yleissitovuus poistuu kun jäsenmäärä laskee alle 50 %:n. Tämä ei ole pelkästään hyvä asia. Minusta ay liikkeen kannattaisi painottaa yleissitovuuden säilyttämisen puolesta. Sillä kumotaan kaikki työnantajat villit suunnitelmat työntekijöiden hyväksi käytöstä. Jos ay liike olisi fiksu niin se hyväksyisi osakokonaisuuksien neuvottelut. Parempi saada vähän kun menettää kaikki.