Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Niin. Kannattaa kuunnella tuo podcast niin ei tarvii arvailla.
Nostokoukku: nyt kannattaa kuunnella tuo podcast jossa Jussi Pesonen kertoo vähän upm:stä. Kyseessä ei ole mikään sellu tai lankkufirma nykyään.
Olet gla oikeassa. Kannan kokoa rajoitetaan vain metsästyksellä. Ei todellakaan metsänhoitomenetelmillä. Mutta kun hirvikannan vasatuotto oli parhaimmillaan 25 % luokkaa niin siihen ei päästä ilman hyviä ruokamaita. Joten osasyy kannan voimakkaaseen kasvuun oli myös hyvällä ravintotilanteella.
Sori gla. Tämä puhelimen oikeinkirjoitus tekee välillä temppuja. Emästä tuli jotain mitä ei pitänyt tulla.
Kyllä se on totta ,haluatte tai ette, niin jaksottainen metsänhoito on lisännyt naaraiden hyvin vointia ja siten vasatuttoa. Tottakai myös metsästyksellä on siihen vaikutusta. Jos 70 luvulla ei metsästystä olisi rajoitettu niin eihän se mihinkään olisi kasvanut vaikka kuinka hyvät ruokamaat olisi ollut. Hyvä ravinto ja varovainen verotus antaa aina kannalle kasvu potentiaalia. On kyse mistä eläimistä tahansa.
Kun keskustelu keinot loppuu niin mennään sitten vaikka henkilökohtaisuuksiin. Perko. Kyllä nykyään jk metsiä osataan hakata ja niihin koneita löytyy sekä hakkuumalleja. Ei se siitä ole kiinni.
Pönttöjä ei tarvitse vähentää mutta monipuolistaa niitä voi. Pönttöpesijöitä on muitakin kuin tiaiset ja kirjosiepot. Meillä tarvitaan eri kokoisia pönttöjä. Yleensä pihoihin rakennetaan tiaisille ja etelästä tuleville linnuille vakiomitan pönttöjä. Puukiipijät, kottaraiset, tervapääskyt ja jne tarvitsee pönttöjä entistä enemmän. Tekopökkeköt lehtipuusta parantaa tilannetta paljon jos vielä viitsii isolla terällä olevalla poralla auttaa vähän reiän teossa.
Minua ei kyllä metsänomistajana kiinnosta vähäkään mihinkä myyty puu toimitetaan. Kunhan hinta on kohdallaan ja metsä kasvaa hyvin niin aivan sama vaikka joka kalikka menee polttoon
Tuo on totta. Hirvikannan runsastuminen on johtunut pääosin jaksottaisesta metsänhoidosta kun talviravintovarat ovat parantuneet ja siten naaraat ovat paremmassa kunnossa talven jälkeen.
Meillä on taas myyristä totaalinen kato. Pöllöillä todella kovat ajat.
Voitko perko perustella? Minun ajatus lähtee siitä että jos jk lisääntyy niin teollisuus ostaa puun suuremmalta pinta-alalta jolloin työn osuus kasvaa. Niin kauan kuin selluteollisuus on Suomessa kohdennetaan kilpailua myös tukkipuuhun kun kuitupuun määrät vähenevät. Se ei välttämättä lisää puun hintaa koska korjuukulut kasvavat ja uskon että kartelli tulee astumaan peliin. Sen jälkeen alkaa alasajot. Tilanne voi myös mennä niin, että todennäköisesti nykyiset sellutehtaat ajetaan loppuun eikä uusia perusteta. Osa sahoista joutuu lopettamaan kun kilpailu tukista käy mahdottomaksi jos hintakartelli ei toimi. Käytännössä puuteollisuus tulee jäämään sellaiseksi että metsästä saatava vähempi puumäärä ohjaa teollisuuden määrän ja tyypin sellaiseksi että se on huonompi vaihtoehto kansantaloudelle ehkä myös metsänomistajalle. Ei ole ollenkaan varmaa että vähempi puumäärä teollisuudelle nostaa puun hintaa, koska käyttäjät vastaavasti vähenevät.