Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Arto. Kun sinäkin jäät eläkkeelle en kommentoi mitenkään. Olet silloin urakkasi tehnyt. Minulla 50 vuotta työuraa eikä päivääkään kortistossa. Toki työpaikat ovat olleet ympäri Suomea. Mm viisi vuotta hangossa ulkosaaristossa ja jne.
Niin varmaan on. Ne liitonkin rahat maksaa pääosin veronmaksajat. Jos liitto maksaisikin koko sinun korvausosuuden niin minun puolesta voisit olla kortistossa vaikka lopun elämäsi.
Tuossa rekkaralli lausessa taisi olla vähän lapin lisää
Kun teet urakointisopimuksen valtion tai yhtiön kanssa niin sitoudut yrityksenä noudattamaan suomalaisia työehtosopimuksia jos palkkaat virolaisia työntekijöitä. Nuo rakennusten työntekijät ovat vähän toisenlaisia. Yritys on usein virolainen tai puolalainen joka tekee työtarjouksen suomalaisen urakoitsijan kanssa. Sitten tämä virolainen yritys Tuo omat työntekijät ja maksavat niille kunkin maan tes:n mukaan.
Suomi on eu:n jäsen ja sitoutunut vapaaseen työntekijöiden liikkuvuuteen. Siten jokainen maa voi tarjota omaa työtään naapuri maahan.
Sinäkin Arto voit käydä tarjoamassa linjaraivausurakoita talvisaikaan Viroon.
Nuo Arton kommentit on tosiaan huvittavia. Varmaan itsekin ajattelisin samoin jos en koskaa olisi ollut yrittäjänä.
Toivottavasti Artokin pääsee joskus maksamaan sellaisen työntekijän palkkoja jotka eivät tuota yritykselle omaa palkkaansa.
Nuo koulutusmahdollisuudet ovat olleet tänäkin päivänä mutta eihän porukka lähde kouluttautumaan kun elää muutenkin. Tuo Arton ajatus koulutuksesta on kuin suoraan hallitusohjelmasta. Mites se nyt noin. Tuo tes ajatus on ihan noin kun kirjoitit. Työnantajan on maksettava vähintään tään tes:n mukainen palkka jatkossakin. Sitä ei tarvii sakottaa vaan senhän on työnantaja maksettava aina. Tes on minimi sopimus. Neuvottelemalla paikallisesti voit saada enemmänkin. Siksi paikallista sopimusta kannattaa tukea.
Niinhän se on. Jos jk metsän kuviolle pääsee harrastamaan harvennusta 15 – 20 vuoden välein niin samahan se on jaksottaisessakin. Toki puusto ei ole tukkia ensimmäisessä vaiheessa mutta seuraavassa harvennuksessa se sitä on. Myös kertymät ovat suurempia kuin jk hakkuussa. Sen olen ihan käytännön työssä huomannut. Ehdin vielä itsekin noita jk metsiä hakata ja opettaa hakkuutekniikkaa vielä enemmän.
Silloin kun tein leimikkosuunnitteluja niin minun kohdalle ei osunut kertaakaan sellaista metsänomistajaa joka olisi todennut että se on kannattavin metsänhoitotapa. Kaikilla perusteet olivat maisemalliset syyt.
Varmaan pääosa Suomen kansalaisista on sitä mieltä että maamme talous pitäisi saada kuntoon. Jokainen varmaan ymmärtää että 10 miljardia lainaa hyvinvointi valtion ylläpitoon on kestämätön ratkaisu. Mutta kun aletaan miettiä miten asia laitetaan kuntoon ja mistä leikataan tai kerätään lisää varoja niin aiheuttaakin melkoista parran pärinää. Jokainen on varmaan sitä mieltä että minulta ei voi leikata euroakaan eikä minulta jouda senttiäkään lisää veroa. Mieluimmin joltain muulta elämää kurjistetaan kuin minulta. Saavutetuista eduista ei haluta tinkiä vaikka tiedetäänkin että eletään yli varojen.
Minä kannatan että kaikilta nostetaan veroja tasapuolisesti. Yksi parhaista on alv veron korotus. Toiseksi tehdään työstä kannattavaa ja lopetetaan muiden veronmaksajien siivellä eläminen.
Se on tämä äänestäjien miellyttäminen kallista puuhaa. Voi vain kuvitella mitä sellaiselle puolueelle kävisi joka kerralla pistäisi asian siihen malliin että alettaisiin elämään omilla varoilla. Liberaalien kansanpuolue teki tällaisen vaihtoehtobudjetin jossa lisälainan tarve oli tämä vuonna vain 1 miljardi. Olihan se karua luettavaa. Ei sillä äänestäjien sympaatteja saada. Toki onhan se mahdollista tehdä sellainen budjetti jossa velanotolla laitetaan stoppi. Se maksaa niin alv nostot, lisä maksuja ja etuisuuksien leikkauksia. Uskon että tämä tulee vielä suomessakin eteen. Tosin ei meidän poliitiikkojen toimesta mutta investointipankkien ja eu:n kautta kuten Kreikalle tapahtui.
Voisi varmaan näinkin todeta että kun nuorena on pitänyt kunnosta huolta niin yleensä se seuraa perintönä vanhempanakin. Nuorena saatu liikuntakipinä, ainakin minua, vie eteenpäin tänäkin päivänä. Ne jotka eivät ole nuorena liikkuneet harvoin saavat liikuntainnostusta vanhempanakaan.
Jokainen joka paljon liikkuu niin tietää kuinka katoavaista kunto on. Nuoruuden kunnolla ei vanhana kovin pitkälle päästä.
Niin näyttää tapahtuvan. Eväät kun loppuu järkevään keskusteluun niin tunteet ottavat vallan. Yleensä siitä ei mitään rakentavaa synny. Vielä kun periaatteessa ei voi periksi antaa niin onhan se vaikeaa.