Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Kiitoksia. CC.
Meillähän yli 90 % metsätiloista on jomman kumman sertifikaatin piirissä. Sertifikaatia muuttamalla saadaan tavoite helpoiten saavutettua. Hyvänä lisänä on kansalliset suojeluohjelmat (metso ja jne) sekä metsänomistajien omat suojelutoimet. Tietenkin metkan tapaisilla tuilla on myös ohjaava vaikutus. Uskon että tilanne ei ole niin synkkä kun kotiahon vastineesta voisi ymmärtää. Eikä tämä taida kenellekään ole liian ylivoimainen pesti hoitaa. Uskon että nykyajan metsänomistajat ovat huomattavasti enemmän luontotietoisia kuin aiemmat omistajat ovat olleet.
Nostokoukku: Ukk puiston hiilinielu on kyllä aika vähäpätöinen. Kasvavia metsiä siellä on aika vähän. Pääosa metsistä on vanhoja metsiä joidenka kasvu on hidasta. Kolmas osa suurin piirtein tunturipaljakoita joidenka nielusta ei voi puhua. On tullut sen verran ristiin rastiin rampattua tuolla että aika hyvin on nurkat tullut koluttua.
PEFC:ssä kuolleet pystypuut lasketaan säästöpuiden lukumäärään. FSC:ssä ei lasketa. Ennen peffissä sai ylimääräiset kuivaset tuoda pois mutta nykyään suositellaan jätettäväksi. Nykyisillä säästöpuumäärillä päästään hyvinkin suosituksien mukaisiin määriin. Ei nyt ihan 100 mottia/ ha mutta riittävään tasoon. Toki siihen menee vuosia mutta mikään metsässä ei tapahdu hetkessä.
RR. Ei verottaja vie tuulivoimavuokrista puolia kuin siinä tapauksessa että tulot ovat niin suuret että ne ylittää tarpeeksi suuren tulorajan. Harvalla maatalous tai metsätilalla näin käy koska osa tuloista on pääomatuloja. Mitenkään selvää ei ole että vuokratuloista menee puolet veroa.
Metka tuessa on taimikon raivauksien väli oltava vähintään 5 vuotta että on oikeutettu uuteen tukeen. Onko kenelläkään selvinnyt mikä aikaväli on jos ensimmäinen tuki on myönnetty kemeralla ja toinen tuki olisi sitten metka sääntöjen mukaan ? Noudatetaanko kemeran sääntöjä vai metkan sääntöjä ?
Onhan tämä sellaista juupas eipäs – peliä. Vielä ei ole kukaan jk mies vastannut kysymykseeni miten saan khl 4 kuusikkoni sellaiseen kasvukuntoon ilman päätehakkuuta ja istustusta että se luontaisesti taimettuisi täysi tiheäksi. Jos sen joku kertoisi niin voisinkin alkaa uskomaan jk metsien hakkuita muina kuin maisemahakkuina. Minusta ei ole oikein vakuuttavaa kun sanotaan ettei sitä voi kertoa muuten kuin saapumalla henkilökohtaisesti paikalle. Ei tämä nyt oikein vakuuta.
Tuo on kyllä ihan totta. Tänä päivänä tuo 20 % väestöstä on työllistänyt julkisen terveydenhuollon tukkoon. Itse olen jo vuosia joutunut käyttämään yksityisiä palveluita. Onneksi olen vähällä päässyt. Se ei varmaan ole hallitusten vika pelkästään. Osa syynä on myös meidän palkkauksella sekä verotuksella joka ajaa lääkärit yhtiöidensä palveluksiin. Kyllähän väestön ikääntyminen aiheuttaa melkoiset paineet myös julkiseen terveydenhuoltoon.
Pahalta näyttää että mitään säästöjä ei hyvinvointialueet tule tekemään. Päin vastoin. Varmaan yksi virhe oli että niitä perustettiin liian monta. Viisi – kuusi olisi riittänyt näin pieneen maahan. Kepun tavoite oli nuo 12 ja nyt jo nähdään että rahoitusta ei tahdota pystyvän järjestämään. Lähi vuosina näyttää olevan tulossa melkoinen määrä yhdistymisiä.
Tolopaisen koulu polku on ollut sama kuin omanikin. Maksullinen oppikoulu jonka vanhemmat maksoivat. Jo silloin isäni joka oli vankkumaton vasemmistolainen totesi että valtion ei pitäisi maksaa vastikkeetonta työttömyyskorvausta. Se passivoi ihmiset. Kuinka oikeassa olikaan. Nyt nämä ay- liikkeet haluavat ottaa hallitukselle ja eduskunnalle kuuluvan päätösvallan itselleen. Minusta hallitus turhaan mielistelee vieläkin. Voimakkaampia toimia pitäisi olla.