Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Jospa ne markkinat hoitaisi ne hiilinielutkin pohjois-suomeen kun puu ei menisi kaupaksi. Ei tarvitsi mitään Metso ohjelmia eikä siirrettyjä hakkuita veronmaksajien rahoilla.
Kyllä ne ”hyödyttömät asiantuntijat” ovat nostokoukulle kehittäneet ne työvälineet ja metsäohjelmat jota sinäkin siellä metsässä käytät.
Kuuntelin puheenvuoro podcastin. Siinä liberaalipuolue oli tehnyt vaihtoehtobudjetin. Heidän viesti oli että markkinat hoitavat yksityisen talouden. Valtion tulisi luopua tukien muodossa talouden ohjailusta. Olisiko metkankin osalta parempi että valtio ei verorahoja ohjaisi mihinkään toimintaan. Jokainen hoitaisi metsänsä kuten hoitaisi. Jos kiinnostusta leimikoita ei muodostu huonon laadun vuoksi niin valtio ei sitä kompensoisi mitenkään.
Kyllä niitä raitoja ja haapoja vaan löyty. Minusta ne ovat vain lisääntyneet. Sertifiointi niitä lisää jatkossakin. Enää ei jokaista raitapuskaa laiteta energiakasaan kuten ennen hakattiin.
Perinteinen kouluopetus tulee taas kunniaan. Ryhmässä opiskelu antaa liian paljon mahdollisuutta luuseroinnille. Pojat ovat tässä tunnetusti mestareita. Jokainen istumaan ylä ja ala-asteella pulpettiin. Kynät käteen ja tekstiä paperille. Digitaalipalvelut vasta lukio ja ammattikouluihin.
En ole lukenut koko keskustelua läpi mitä olette kirjoittaneet mutta äkkiseltään tuntuisi että onkohan laskettu taloudellinen tulos koko projektille. Ensiksi ostetaan koko alueen ennakkoraivaus. Sitten suoritetaan harvennus tietenkin harvennustaksalla. Poistetaan ne viimeisetkin haihduttavat puut, koivut ja ostetaan ojituspalvelu. Seuraavaksi ostetaan tietenkin lannoitus. Lopullinen kysymys on : onko lopullisesta päätehakkuusta saatu tulo ja elpynyt kasvu niin suuri että edellä mainitut toimenpiteet olivat kannattavia ?
Olishan se aika erikoista jos kemeratuet eivät jakautuisi muuaöle kuin yksityisiin talousmetsiin. Kemeraahan ei saanut muut kuin yksityisten omistuksessa olevat metsät ja yleensä metsänhoitoa tehdään juuri talousmetsissä.
Ennustaminen on varmaan yksi vaikeimmista lajeista. Jälkiviisaus yksi helpommista. Metsän ehdoilla kuten mehtäukko kirjoitteli.
Ei kai sitä nyt voi sanoa että lehtipuulla se 12 m on oikea harvennusmitta. Sehän on kiinni tietenkin metsän tiheydestä. Tuo 12 m lehtipuulla voi olla hyvin aiheellinen jos taimikon tiheydestä ei ole huolehdittu. Samoin 15 m raja havupuulle jos syy on sama. Onhan se jotenkin typerää että pelkän tuen takia metsiä harvennetaan liian aikaisin jos ei harvennuksen tarvetta ole.
Usein vain on niin että kun reilut 2000 tainta hehtaarille lyödään varsinkin kuusta niin aika nopeasti oksisto ja latvus alkaa supistumaan.
Kyllä näillä istutustiheyksillä mitä aiemmin oli lähes 2000 tainta hehtaarilla niin ensiharvennus tulee ajankohtaiseksi noissa reilun 12 m mitoissa. Alkaa jo latvus supistumaan niin paljon että harvennuksella alkaa olemaan aika. Mieluimmin vähän aikaisin kuin liian myöhään.