Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Tuo on kyllä totta. Ongelma on se että käynnistysakkujen koko on aika pieni. Kylmässä akku purkautuu käynnistyksessä aika tyhjäksi eikä ehdi latautua kunnolla. Näissä hybrideissä on viisi vuotta pitkä ikä käynnistysakkulle. Se miksi hybridiakkua ei voi käyttää käynnistykseen on ihan selvä juttu. Hybridiakku ei ole tietäökseni 12 v akku niin kuin käynnistysakku.
Kesäkelillä sähköllä pääsee vieläkin pitemmälle kun oheislaitteiden sähkön kulutus ei kuluta varausta ja sisätilan lämmitys ei tarvitse moottorin käyttöä.
Jos tuota koivua olis puolet tuosta 1600:sta niin voisi kaksijakoinen toimia.
Niin se 300 litraa bensaa raivaussahassa vuodessa olikin vain yhden korona vuode kulutus.
Aika tiukka on jos 1600 rauduskoivua ja 1500 kuusta samassa tilassa. Voi olla että kuusi on liian varjossa ja kasvua ei paljon tapahdu.
Suzuki on hyvä peli. Se on niitä harvoja merkkejä joita vielä aika paljon Japanissa valmistetaan. Varaosa ongelma on tietenkin niillä jotka ajavat niin pitkään että se tulee ajankohtaiseksi. Suzukilla on varmaan yksi vanhimmista 4 veto tekniikoista enkä ole kuullut että se olisi mitenkään huono. Aika monet merkit ovat ottaneet suzukin nelivedon omiin autoihin. Jos suzuki on täällä pieni merkki niin ei se tarkoita sitä että se olisi maailman laajuisesti.
Eikös tuo rajanveto ole aika vaikeaa. Metsässäkin voi kasvattaa puita. Minulle ei ole tuo ero metsän ja puunkasvatusalueen välillä kovinkaan selvä.
Voihan se olla ettei se leimikonsuunnittelija tiennyt vanhasta laanipaikasta mitään. Ennen upm: n ohjelmassa oli niin että leimikkoa ei voinut laittaa suunnitteluvalmiiksi jos laanipaikkaa ei oltu merkattu. Usein ne merkattiin johonkin ja kun leimikonsuunnittelija kävi paikalla niin hän katsoi vain että soveltuuko paikka laaniksi. Jos toiveita laanipaikasta on niinne kannattaa ilmoittaa jo leimikon myyntivaiheessa. Varsinkin nettikaupoissa oli tuo ongelma että laanit olivat vähän missä sattuu. Ei ne laanipaikat ole niin kiveen hakattu etteikö niitä voi muuttaa jos ajomatka pysyy kohtuudessa. Aina metsänomistajien toiveita kuunnellaan ja pyritään ne toteuttamaan mahdollisimman tarkkaan.
Usein nämä leimikonsuinnittelijat ovatkin urakoitsijoiden työntekijöitä tai sitten metsäpalvelun työntekijöitä joilta palvelu ostetaan.
Nykyään ainakin upm:llä yrityksen työnjohto käy jokaisen leimikon läpi jos ostomiehet eivät ole käyneet. Noita tuulekaatoleimikoita tuli myös aikoinaan käveltyä aika paljon. Silloin karttapohjaan merkattiin alueet jossa tuulenkaatoja oli. Yksittäisiä ei merkattu. Samoin merkattiin ajourat tuulenkaatoalueille. Ainakin upm:llä on nyt pakitettu takaisin siitä vanhasta jossa näyttöputkelta laadittiin kaikki asiaan liittyvät työt. Nyt leimikoita ei hakata ennen kuin leimikonsuunnittelijat tai ostomiehet ovat työmailla käyneet.
Kyllähän maahantulija on ilman muuta tervetullut jos hän omaa sellaisen ammatin että siitä on maalle jotain hyötyä. Hyvästä rekrytoinnista voisi olla filippiiniläiset jotka koulutautuvat lähi tai sairaanhoitajiksi. Eniten vetoa tarvitaan nyt sosiaalisektorille . En tiedä onko näistä Venäjältä tulleilta siihen apua. Tuskin.
Tuo kieltaito vaatimus pitäisi kyllä jo nykyään riittää englantikin. Ei kai se pahitteeksi ole että me opettelisimme itsekin sitä.