Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Minusta kannattaa miettiä kenen intressissä riistakeskus julkaisi kyseisen kirjoituksen. Tietenkin riistakeskus ajaa riistahoidon ja metsästäjien asiaa. Jos he katsovat että joku heidän masinoima hoitotapa sopii riistalle niin varmaan näin on. Eihän se sitä tarkoita että siitä pitäisi tulla valtakunnan tapa hoitaa taimikoita. Minusta tällaiset kirjoitukset kannattaa jättää enemmänkin etujärjestön puheenvuoroksi. Kyllähän ammattiliitotkin suoltavat täytä skeidaa välillä Samoin kuin työnantaja järjestötkin. Eikä niistä kukaan yöuniaan menetä.
Joko minä en nyt ymmärrä tai sitten jovaini on kyllä aika pihalla. Minusta harsinta ja jatkuva kasvatus on ihan eri asia. Harsinta julkilausumalle on ihan perusteet ja onhan se lisänyt puun kasvua huomattavasti, kun vajaa tuottoiset metsät on uudistettu kerralla kunnon kasvuun.
Tuota metsänhoidon eriyttämistä en kyllä käsitä. Jos tarkoitat sitä että samalla kuviolla voidaan harrastaa jaksottaista tai jatkuvaa kasvatusta on tietenkin utopiaa. Tietenkin samalla tilalla voidaan harrastaa kumpaakin kasvatustapaa riippuen tietenkin kohteesta. Tämähän on kaikille metsä ihmisille täysin selvää.
Ennen kuin nolaat jätkä itseäsi enemmän niin mehtäukko ja muutkin ovat vastanneet sivulla 27 olevaan Ekin viestiin. Hän toi tämän vanhan ketjun esille johonka liitti oman kysymyksen. Siinä taidetaan nimenomaan puhua hankintakaupasta.
Vastauksena tuohon ekin kysymykseen niin tottakai voit tehdä niin kuin ajattelit jos sopimuksen sananmuoto on noin. Yleensä hankintakaupat ovat niin pieniä eriä ettei niille aseteta mitään sen tarkempia katkontamatriiseja.
On kyllä melkoiset hirvialueet visakallolla. Ei tahdo oikein mikään onnistua. Aina hirvet syövät. Olisin kyllä huolissani paikallisten metsästäjien ammattitaidosta. Tänään vietin päivän Kulhanvuoren luonnonsuojelualueella. Matka vei kukko multian kautta jossa on metsähallituksella satojen hehtaarien eri ikäiset mäntytaimikot. Siellä männiköt näyttivät voivan todella hyvin. Silmämääräisesti arvioiden ei hirven syömiä taimikoita näkynyt.
Näinhän tämä asia menee kun haluaan yksinkertaistaa asiat niin kuin rukopiikki teki. Kalakannan alamitalla ei ole luonnollisen poistuman kanssa mitään tekemistä. Alamitalla pyritään siihen että kala ehtisi kutea ainakin kerran ennen pyyntiä. Hirvikannan sarvirajoituksella pyritään siihen että hyvät geeniperimät siirtyisivät uuteen ikäluokkaan niin kuin rukopiikki totesi. Mutta näiden kahden rajoituksen tai suosituksen tarkoitus on hieman eri. Toki lisääntymiseen kumpikin liittyy.
Voihan se noinkin ajatella. Kaikki kehityskö on ihan p…stä. Noilla ohjelmilla pyritään tehostamaan niin puunkäyttöä ja työn suunnittelua. Kyllähän ne hevosen kauratkin joku maksoi kun ne aikoinaan savotoilla liikkui.
Kuukkeloimalla nämä perusasiat voi selvittää. Onpahan sitten taas hiukan viisaampi.
Jos ei tiedä kesä ja talvilaitumista mitään niin kannattaako hirvistä mitään kirjoittaakkaan ?
Aika yleistä tuo on. Välillä aukosta jää toinen pääpuulaji pystyyn kun menekkiä tietylle puulle ei ole. Metsäyhtiöltä tulee kuukausittain hakkuukiintiöt urakoitsijalle joka suunnittelee hakkuut sen mukaan. Niitä hakataan joista kiintiötä on. Yleensä kun puulla alkaa olemaan huonompi menekki niin rajoitteita tuppaa tulemaan. Kuukausi sitten MG hakkasi vain ensiharvennuksen. Järeämpi harvennus ja auko jäi myöhempään, vaikka olivat viereisiä kuvioita.
Kysymyksesi vastaus löytyy edeltävistä kirjoituksista.