Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Ola: ammatin valinnalla ei ole tässä mitään tekemistä. Meissä nykyisissä ja entisissä konekuskeissa on paljon myös metsänomistajia. Me emme yleensä hysterisoi kun vertailukohteita on muualtakin.
Juuri näin pihkatappi. Oma työ metsässä kannattaa aina. Niin kuin yleensä kaikessa työssä. Olen joskus kysynytkin täällä viisaammilta miksi meidän pitää laskea kustannukset vieraan työvoiman tekeminä kun emme niin tee ? Vastaus oli että muutoin ne eivät ole vertailukelpoisia. Onko ne sitä silloinkaan ? Hyvä esimerkki on raivaus. Moni päivittelee kalliita hehtaarihintoja. Mutta jos itse tekee pahimmat, eikä päinvastoin, niin johan hehtaarihinnat putoaa.
Suorittava :Eikös tämä latvaläpimitan alennus koske vain sellu kuitua. Hioke menee vanhoilla mitoilla.
Kuka on se metsänomista joka sen ”oikean” kannan kertoo. Anton vai ? Eikö ole parempi kun metsänomistajat on niin sekalainen seurakunta niin etujärjestö antaa tavoitekannan. Niinhän on tapahtunutkin.
Miten se perko noin on. Jos myyt harvennuspuun pikkutukkina tai kuitua on hinta moninkertainen taimeen verrattuna. Toisaalta kun lasket taimikonhoitokulut niin senhän voi periaatteessa laskea hinta / taimi kustannuksena. Onhan tiedossa paljonko niitä taimia on maahan tökitty. Jos näin lasket niin onhan jaksottainen aika kannattavaa puuhaa.
Niin ja ne oikeat eurot eikä mielikuvituseurot jokainen joka työskentelee tai on työskennellyt jk metsissä tajuaa heti voiko eurot pitää paikkansa. On hyvä tiedostaa että nämä nykyiset jk kriteerit eivät ole kuin kymmenkunta vuotta ollut joten aika lyhyestä aikajänteestä vielä on todellista tietoa
Olisiko kyseessä kohonneet korjuukustannukset kun pienläpimittaista puuta menee korjuuseen. Yllättävää on että hyötyjä olisi vain teollisuus eikä metsänomistaja. Minusta tilanne voisi olla päinvastainen jos nykyisillä korjuukustannuksilla puu korjataan tarkemmin. Ilmeisesti osasyy voi olla myös kilpailu energiapuun ja kuitupuun välillä. Pelko on että pienläpimittainen ensiharvennuspuu ohjautuu polttoon. Urakoitsijoille voi tulla myös taksaongelmia jos korjuu ohjautuu pienläpimittaisiin leimikoihin jotka aiemmin korjattiin energiaksi ja nyt kuiduksi. Sehän saattaa vaikuttaa maksettavaan kuutiohintaan. Uskon kuitenkin että yhden sentin lasku ei mullista mitään.
Voi hel…..tti. Taas sama laulu soi hirvistä vaikka määrä on murto-osa aiemmista kannoista. Meillä ollaan tavoitekannassa 2,5 – 3 jo pitkään. Viimeaikaiset havainnot näyttävät että voidaan olla tuon alle. Ihmettelen myös millä perusteella jokin on ns ” kevytnimimerkki”. Onko se siinä tapauksessa että ollaan erimieltä kuin kirjoittaja on ollut. En ole kertaakaan nähnyt että yksikään metsänomistaja olisi metsänhoidollaan ruokkinut hirviä. Korkeintaan silloin kun on jättänyt tekemättä. Yleensä silloin puhutaan laiskuudesta kun ei viitsitä taimikonhoitoja tehdä.
Tuo on totta. Nykyään halutaan jo 20 % lehtipuuosuus ja vähintään kahta havupuuta. Jos se ei ole monimuotoinen niin mitähän se pitäisi olla ?
Ei kolmen metrin kuitu ole ongelma tekijälle. Mieluimmin pitkä kuitu on jos latva tehdään kovinkin pieneksi. Ei tahdo kourassa kestää. Eikä ne vanerin ”hylkypätkät” mene hylkyyn vaan kuituun. Loppujen lopuksi kyseessä on aika pieni asia. Yleensä vanerilla on riittävästi mittoja ja riittävän suoraa tukkipaksuutta siirtyy vähäinen määrä kuituun.