Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Meillä ainakin suorakylvö pinta-alat ovat romahtaneet olemattomiin. Ongelma on ollut maan tiivistyminen ja rikkakasvien määrä. Suorakylvö edellyttäisi erinomaiset olosuhteet keväällä ja glyfon suurempaa käyttöä. Aika monet rehuviljan kasvattajatkin ovat täällä luopuneet suorakylvöstä. Liekö sillä enää mitään merkitystä päästöjen kannalta.
Mikä on se lillukanvarsi ? Sekö että kesäsähköstä ei saa mitään tai jopa joutuu maksamaan ? Sekö että paneelit eivät tuotakkaan sitä tehoa jota on luvattu elinkaaren aikana ? Vai se että investointi ei ole kannattava vasta kuun 10 v jälkeen?
Miten se nyt lokki on roskalintu ? Onko mielipide vain ihmisen kannalta katsottuna vai jonkun muun ? Myö saadaan vielä uusi pandemia lintuinfluenssasta. Ei ole epäilystäkään etteikö se muutu kun se on jo nyt turkiseläimissä.
Niinhän se on pakko tehdä jos meinaa että puuston alle syntyy uutta taimiainesta. Johan jk metsän hakkuutaulukotkin sen kertovat. Nuo Annelin mainitsemat taulukot ovat jokaisessa motossa kun jk metsän hakkuita tehdään. Olen useamman kerran isännille nauhoittanut esimerkkihakkuun tuon taulukon mukaisesta pohjapinta-aloista. Aika useat ovat todenneet että pirun harvaksi menee. Niinhän se menee.
Kannattaa joskus ottaa nauharulla taskuun ja merkata jäävät puut jk metsään tuon Annelin mainitsemani taulukon mukaan. Näkee kuin harvaksi jaksottainen metsä pitää hakata että taulukon pohjapinta-alat toteutuu.
Minusta on hienoa että visa kirjoittaa rehellisesti asiasta. Onhan niin monesti että hyväkin hankinta ei sitten loppupelissä ollutkaan niin hyvä kuin oletti sen olevan. Enkä nyt tarkoita pelkästään aurinkopaneleita. Jokainen meistä tietää ettei aina tee onnistuneita hankintoja. Kun meillä kävi paneelikauppias niin hän lupasi paneeleille kyseisen tehon 10 vuodeksi. Sen jälkeen paneelit toimivat edelleen mutta tehot laskevat noin 20 %:lla. En tiedä oliko kyseiset paneelit sitten huonoja mutta hänkin oli sitä mieltä ettei paneelien teho pysy samana koko elinajan.
Tämä paneeli homma on vähän niin kuin autokauppa tai puun myynti. Kannattavuuden suuruus tulee siitä mitä laskee ja arvostaa. Eräs tuttu yrittäjä asensi paneelit tänä vuonna. Kysyin kannattavuutta häneltä. Hän sanoi että mikäli ei olisi saanut 40% investointitukea eikä pystyisi kesäaikaan käyttämään kaikkea sähköä mitä tuottaa niin investointi ei olisi kannattanut. Eli hänen mukaan paneelit pitävät tuottaa yrityksensä kaikki kesäajan sähköt mutta myymään sitä ei kannata. Tällä systeemillä investointi maksaa itsensä noin 10 v ehkä vähän alle. Miten tämä toimii sitten kotitalouden osalta niin se on tietenkin mitä laskee ja mitä laskennassa painottaa.
Jovaini. Kannattaisi pysyä totuudessa. Jk metsän hakkuu ei todellakaan ole tukkikauppaa eikä korjuuta tehdä avon hinnalla. On kuitenkin sen verran tullut tehtyä ettei asia ole noin kuten väitit.
Korjuun hinta tulee kuutiohinnassa huomioitua. Jk metsistä yleensä maksetaan harvennuspuun kuutiohinta joka ei tietenkään ole sama kuin avo hakkuussa. Kun vähän mietit niin ymmärrät miksi.
Olen kyllä aloittajan kanssa samaa mieltä. Enpä muista että monikaan metsänomistaja olisi noin analysoinut harvennustiheyksiä. Enemmän oltiin huolissaan siitä ettei vaan mene liian harvaksi. Mieluimmin tiheämmäksi kuin suositus on. Ei kai pahempaa sanaa voi motokuskille sanoa kuin: jätä normaalia tiheämmäksi.
Niinkö se rukopiikki olikin. Mannerheim taisi olla se ensimmäinen joka halusi rauhan venäjän kanssa. Semmoinen sotahullu se meidän ylipäällikkö oli.
Jos noin olisi ajateltu kuin kunkku kirjoitti niin suomikin olisi ollut venäjän maakunta nykyään. Kunkun mielestä ilmeisesti tilanne olisi parempi. Olis kunkku päässyt nyt jatkamaan suur venäjän rakentamista ukrainaan.