Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Hyvä esimerkki edellä. Järkeä saa ja pitää käyttää.
Timppa: siinä vaiheessa täytyy katsoa mikä on paras tie hyvää lopputulokseen pääsemiseen. Kunhan toimitus on vain siihen oikeaan osoitteeseen. Kyllähän sinä nämä tiedät.
Onhan tuolla Ranualla niin hyvä työllisyys että tuskin sinne lisää teollisuutta tarvitaan. Pärjäävät kortistossakin niin hulluhan se joka töitä tekee.
Niimpä. Hyvä kysymys. Uskon että katkonta ratkaisee sopivaan lopputulokseen pääsemiseen. Eikös se tietotaito ole yhdistyksissä ylivoimainen.
Ei kai ?. Nehän vaikuttavat olevan metsänomistajan asialla.
Susista ei kyllä ole ratkaisuksi satakunnan peura ja kauris ongelmaan. Jo pelkästään susien vaatima reviiri estää sen että reviirejä ei synny määräänsä enempää. Joten tietty susimäärä satakuntaankin mahtuu vaikka syötävää olisi kyllin. Toisaalta susi ei tiedosta mitenkään että hänen pitäisi vain syödä tiettyjä sorkkaeläimiä. Se ottaa ravinnon sieltä mistä se sen vaivattomimmin saa ja pienimmällä riskillä omalle loukkaantumiselle. Silloin voi kelvata evääksi jotkin muutkin eläimet kotipihoilla tai maatiloilta.
Timppa: Jospa niillä on toimitussopimus sahalle ja tarjoukset katsotaan sitten sen mukaan.
Ei kai kukaan voi väittää että tänä päivänä on metsänkäsittely vaihtoehtoja liian vähän tarjolla. Metsiä voi käsitellä ihan niin kuin haluaa kunhan viimeistään uudistamisesta pitää huolen. Joten tapoja on huomattavasti enemmän kuin jatkuva tai jaksottainen, jotka ovatkin ns päälinjat. Niitähän voi lomittaa niin paljon kun haluaa. Hyvä esimerkki oli taannoin kun jatkuvan kasvatuksen tavalla uudistettu männikkö joka poikkeuksetta kylvettiin taimettumisen varmistamiseksi. Näitähän voi soveltaa mieltymyksen mukaan. Eri asia on sitten miten paras taloudellinen tulos saavutetaan. Siihen on huomattavasti vähemmän tapoja.
En ole asiantuntija mutta sen tiedän että liito-oravien määrä ei ole niin pieni kuin annetaan ymmärtää. Samoin kaupunkialueen taajamametsät ovat erinomaisia liito-orava metsiä. Ne liito-orava työmaat joihin minä olen leimikonsuunnitellun tehnyt niin liito-orava on erinomainen liitäjä kunhan eri metsien välillä on joku puuyhteys tai metsäkäytävä. Liito-orava on yleensä hyvin paikkauskollinen jossa on pesintä alue ja ruokailualue. Liito-orava pariskunta elää yleensä elämänsä samalla alueella. Poikaset sitten muuttaa muualle.
Asia ei ole näin yksiselitteinen. Ostaja taho hyväksyy korjuukaluston ja se tietenkin on sellainen että neuvotelluilla taksarakenteella on korjuu kannattavaa. On yleensä yritystoiminnassa niin että jos yksikkö hintaa halutaan laskea niin kuljetusmäärät tai työtehoa tarvii lisätä. Näinhän se on myös maataloudessakin.
Se taitaa olla tällä hetkellä niin että jos puita haluaa yhtiölle myydä pystykaupalla niin yhtiön korjuuseen on tyytyminen. Jos taas korjuu ei mielytä niin sitten kannattaa harkita joko hankintakauppaa mieleisen urakoitsijan tekemänä. Uskon kyllä että tähänkin varmaan tulee muutosta että yhtiöiden korjuukalusto muuttuu mutta sehän tarkoittaa ilman muuta korjuukustannusten kasvua.
Olet Tomperi oikeassa pohjapinta-alaa tietenkin lasketaan kummallakin tavalla. Kirjoitin huonosti. Täytyy myös muistaa ettei mhy:n kautta mene läheskään kaikki kaupat ei edes pääosa. Joten ei mhy ole myöskään tähän syyllinen / syytön.