Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Sen verran korjaan Annelia että niin hömötiainen kuin kuukkelikaan ei tarvitse vanhoja metsiä. Hömötiainen tarvitsee lahopökkelöitä joihin se voi kaivertaa pesänsä. Hömötiainen on huono pönttöpesijä. Se menestyy hyvin myös kl 3 ja 2 metsissä jos tekopökkelöitä vain piisaa. Kuukkeli tarvitsee elinympäristöön isomman yhtenäisen metsäalueen ja kerroksellisuutta metsässä. Löysin kuukkeli reviirin kl 3 metsästä joka muutettiin normaalista alaharvennuksesta kerroksellisuutta suosivaksi.
Se on totta ettei metsänomistajia tule syyllistää. Metsiä on tehty sen ajan tietämyksen mukaan. Mutta jos virhe on havaittu, kuten nämä tarpeettomat soiden ojitukset, niin voidaanhan ne korjata.
Nyt puuki osui asian ytimeen. Puomilaskennassa voi tapahtua systemaattinen virhe. Juuri tuon ajourien ja risteyksien vuoksi. Periaatteessa ei näin pitäisi olla jos runkoluku ja jäävän puuston pituus syötetään valmiiseen taulukkopohjaan niin kuin nykyään pääosin yhtiöiden leimikoilla tehdään. Samahan tehdään periaatteessa relaskooppimittauksellakin. Virhe voi olla esim laskentakaavassa johonka on syötetty tietty ajouraleveys. Jos ajouran leveys muuttuu suuremmaksi niin ilman muuta jäävän puuston määrä todellisuudessa jää alhaisemmaksi kuin puomimittaus sen osoittaa. Voi olla että ajourien välissä oleva harvennustiheys ei olekkaan niin pielessä vaan ajourat ja risteykset vievät liian paljon pinta-alaa. Tämän korjaaminen tietenkin edellyttää kapempia uria ja se taas edellyttää kapempia koneita.
Rämeiden ojitusten ei ole milloinkaan ollut tarpeellista. Se on perustunut utopiaan että kaikista suotyypeistä tulee turvekankaita ja erinomaisia metsäpohjia. Tämän vuoksi vähintään 70 % suomen pienvesistä on pilattu humuksella. Sen vuoksi ne olisivat ennallistettava. Kasvavat turvekankaat ovat asia erikseen. Ne sopivat kohtuullisesti puuston kasvatukseen joten kasvakoot edelleen.
Perko. Ei aukko ole mikään laillinen hävitys. Jos metsä on kasvunsa päässä niin sehän on jopa ilmastolle myös päästölähde. Siinä tapauksessa se on jos uutta metsää ei istuteta tilalle. Uusi metsä on uusi kierto ja ilmastoteko. Kaikki elämä täällä perustuu kiertoon vanhemmat poistuvat ja nuoremmat tilalle. Jos riistosta tai hävityksestä puhutaan niin metsän käyttö muuhun kuin metsänkasvatukseen on hävitystä ja sen vuoksi esim käyttämättömät pellot tulisi jo lain säännöllä palauttaa metsätalous käyttöön.
Käyppä susiartturi vaikka sillä traktorilla lumisessa metsässä pelkillä kumipyörillä. Voit yllätyyä kuinka huonosti siellä pääsee. Sama se koskee kaikkia koneita joita siellä aiotaan käyttää. Nyt vain pitäisi metsänomistajien päättää käytetäänkö renkaissa ketjuja, teloja tai kantavia teloja. Se päätös kun on tehty niin urakoitsijakin voi hankintapäätöksen tehdä. Vielä kun joku kertoisi että näillä päätöksillä päästään pitemmälle kuin yksi leimikko. Pääosin nämä kaiki vermeet ovat lähteneet alulle metsänomistajien tarpeesta. Meillä oli koneissa aikoinaan ketjut ja nykyään ei tahdo sellaista leimikkoa löytyä mihinkä pellikkä ketjuilla voisi mennä.
Se on ihan totta. Ongelma onkin juuri siellä etelä Suomessa. Sen vuoksi taitaa olla niin että valtion metsät tulisivat etelä Suomessa saattaa rauhoituksien piiriin. Joka tapauksessa tämä ennallistaminen nyt tulee ja monimuotoisuuden palauttaminen. Se kannattaa ottaa ihan tosissaan. Jostain ne pinta-alat otetaan.
Taitaa 1000 mottia olla jo melko suuri määrä nykypäivänä. Toki niitä tulee jopa isoista harvennuksistakin isoilta metsänomistajilta. Miten jk metsissä. Taitaa 1000 mottia olla jo aika iso erä.
Minusta prof Kotiaho sanoi hyvin että luonnolla on tapana korjata virheet kun siihen annetaan mahdollisuus. Näinhän sitä voidaan tehdä. Tukitaan turhat ojitukset , palautetaan tuottamattomat suot luonnontilaan tukkimalla ojat. Samalla vesistöt kiittää. Onhan näitä vaikka kuinka. Jos joku sanoo ettei luontokatoa ole tapahtunut niin voi katsoa vaikka peruskartta niin näkee se miljoonien kilometrien ojitusverkoston.
Tuosta jonaksen vuodatuksesta käy hyvin selville se että metsästä on moneksi. Näyttää että yhä enemmän laitetaan metsälle muutakin arvoa kuin pelkkä taloudellinen tulos. Hyvin usein juuri tällaiset ihmiset ovat niitä joille metsää ei ole tai sitten niillä ei ole suuremmin taloudellista arvoa. Toisaalta yhteiskunnan pitäisi näitäkin ymmärtää. Näissä ihmisryhmissä on paljon hyvätuloisia jotka tuovat verotuloja hyvin paljon yhteiskunnan käyttöön. Minusta näitäkin ihmisiä tulisi kuulla ja olisi erinomaista että valtio alkaisi omissa metsienhoidossa arvostaisi luontoarvoja ja virkistysarvoja enemmän. Toisin sanoen hakkuita ja luonnon ennallistamista tulisi enemmän harjoittaa valtion metsissä. Jo pelkästään valtion metsien vähemmän tehokkaampi käyttö riittäisi nyt vaaditun ennallistamisen tavoitteeseen. Yksityisen maat voisivat olla sitten sellaisessa käytössä kuin omistaja haluaa.
Tarkoitin lähinnä sitä että syy huonoihin harvennuksiin ei ole yhtiöiden tarve saada puuta metsästä nopeasti ja halvalla. Syy on moninainen eikä yksiselitteistä syytä voi osoittaa. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Nuo myhistyksen tupaillat olivat sen aikaisen säännöstön velvoite kun metsämaksua perittiin metsänomistajalta. Ns koulutus velvoite. Kun maksu poistui niin velvoite myös päättyi. Kyllä myhistykset vieläkin näitä varmaan järjestää kunhan maksaja löytyy.