Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Moteista ne metsurinkin palkat määräytyy. Työnlaatu vaihtelee paljon tuollakin sektorilla. Nimimerkillä : satoja motteja metsuripuita ajaneena.
Tänä päivänä perinteisillä aukkokoneilla ponssen ergolla tai JD 1270 saa sellaisen ajouran ettei ajokone mene niistä puita kolhimatta läpi. Jos tämän ruikutuksen keskelle heittäis sellaisen idean että pienennetään ajokoneiden kokoa. Motot voivat olla noita kokoja koska niiden tehokkuudesta on enemmän hyötyä kuin haittaa. Tämähän tarkoittaisi sitä että taksarakennetta pitää muuttaa niin että puiden ajaminen pienellä koneella on kannattavaa. Homma lähtee minusta siitä että metsänomistajat eivät hyväksy ensiharvennuskohteille kuin tietyn kokoluokan koneita. Kyllähän se alkaa vaikuttamaan pikkuhiljaa taksoihin kun puuta ei ala liikkumaan. Minusta tv:ssä mtk:n edustaja sanoin hyvin että nyt tässä kustannustehokkuudesta on hyvä ottaa hieman takapakkia.
Meillä on muitakin sellaisia toimijoita jotka voivat suorittaa hakkuun valvontaa kuin mhy. Ilman muuta etä metsänomistajan kannattaa tutkia mahdollisuutta jonkun muun käydä tarkistamassa hakkuukohteen jos itse ei pääse. Meillä on paljon metsänomistajia paikkakunnalla joilla tämä taito löytyy ja sellaista voi käyttää ilman muuta uskottuna miehenä. Onhan tämä turvallisempi vaihtoehto kuin luottaa vain sokeasti työnjälkeen. Itse käyn useilla kohteilla tekemässä tarkastuksia metsänomistajan pyynnöstä. Enkä ole tähän mennessä pelännyt ilmaista mielipidettä jos jokin on väärin. Tuskin jatkossakaan.
Turha sitä on kiistää etteikö harvennukset mene harvaksi jos kerta mittaukset näin osoittaa. Se että leimikko on risukkoinen ei vaikuta tiheyteen millään tavalla. Hakkuu jälkeen ja poistettavien puiden valintaan kylläkin. Niin kuin aiemmin kirjoitin niin tuo Metsolan video on hyvä ja hienosti opettaa mittauksen suorittamisen. Minusta videolla olisi voitu vielä käsitellä se että mistäkohdin tiheydet mitataan jotta saadaan oikean suuntainen tulos. Tätähän jätkä ei ymmärtänyt, mutta se ei ole uutta. Metsäkeskuksen mittaukset ovat varmaan oikein mitattu ja koealoja on ollut riittävästi. Kun metsänomistaja menee mittaamaan niin on hyvä tietää kuinka mittaus tehdään. Tehdäänkö se ajourien välistä, ajourien keskeltä, vuoron perään ajourien laidoilta vai mistä. Tämä olisi hyvä kertoa myös kun mittauksia tehdään. Sama koskee ajourien leveyksiä. Miten ne mitataan. Niitä ei mitata kahden vastakkaisen puun välistä niin kuin usein luullaan. Se ehkä selviää sitten Metsolan toisessa osiossa kunhan sen julkaisevat.
No niin. Osu ja upposi.
Hyvä video. Yksi lisäys jäi minusta kaverilta sanomatta että mistäkohtaa mittaus suoritetaan kun ajourat on hakattu kuviolle. Ajourathan vaikuttavat tiheyteen huomattavan paljon jos mittaus kohta on väärä.
Tuossa olet oikeassa. Näissä kone asioissa on ihan turha väitellä sellaisten kanssa jotka eivät ole päiväkään konetta ajaneet eivätkä tiedä niiden ominaisuuksista mitään. Käsitys muodostetaan pelkkiin videoiden tai mainosten perusteella. Niiden perusteella ollaan sitten asiantuntijoita sanomaan jotain. Kaikkien on mahdollista yrittää jos tuntee olevansa oikeassa. Ei muuta kuin konekauppoille.
Niin. Olihan raatteen tiellä tuhottu prikaati kotoisin Ukrainasta. Silloin tosin elettiin Neuvostoliiton aikaa. Kyllä Venäjä on sen sana osannut. Likaisen työn tekee aina muut kuin venäläiset.
Jätkä:
Oletteko te onnettomat puineet tavaran suoraan lavalle?
Ymmärrän kyllä, että ei siiträ mitään ole tullut.
Kaikenlaista hypistelijää täälläkin esiintyy muka konemiehinä.
Niin varmaan. Kaikki puitiin ilman muuta lavalle suoraan . Metsäkoneessa tuota sanotaan kuormatilaksi. Vanhuus se näköjään tulee jätkällekkin. ?
Metsäkoululla opetuskäytössä kombikone voi vielä jotenkin mennä kun tuottavuudesta ei tarvitse välittää. Jätkä teki uransa koulun opettajana ja sieltä saatu osaaminen ei mitenkään vastaa tämän päivän metsäkoneyrittäjien vaatimuksia, eikä pidäkkään kun tavoite on ihan muualla. Olihan valmetin kombikone todella painava ja korkea. Sen takia se poistuikin käytöstä pikkuhiljaa. Ponssen kombikone oli rakenteeltaan toisenlainen ja perustui enemmän ajokoneen tekniikkaan. Ponssen kombikoneen ongelma on nosturin sijoitus joka on väärässä paikassa. Oikea paikka on telin päällä niin kuin pääosin motoissa on. Jos nosturi on kuormatilassa tulee ajourien havuttamisesta ongelma kun puut on puita kaukana edessä. Oikeastaan ainoa tapa millä kombikoneella voi hakata on puida koneeseen päin tai sitten ajouraa tehdessä on kone linkutettava valmetissa periaatteessa puidaan oikein kun koppi kääntyi ja nosturi oli kopissa. Siinäkin vedettiin perässä sitä kuormatilaa ja idea oli että aina jonkin aikaa hakattua, yleensä ajoura, puut nostettiin kuormaan. Hakkasin tuollaisella yhdistelmällä jonkun vuoden että tiedän mistä kirjoitan.