Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Panulle sanoisin että alaharvennus on aina myös laatuharvennus. Siinä otetaan aina huonolaatuisin pois ensiksi. Jos tiheys laskee liian alas jätetään parempilaatuiset huonot jäljelle. Samoin samalla tehdään kasvutilaa parhaille puille. Metsänkasvattajalle sen verran että nykyäänkin voit antaa vaatimuksia harvennuksen suorittamisesta ja päättää myytkö harvennusta ollenkaan jos vaatimuksiin ei suostuta tai ostajalla ei ole tarjota sopivaa kalustoa.
Esimerkiksi näinkin. Tämä voisi olla yksi malli. Tärkeintä vaan on että kustannusrakenne on tiedossa jokaisella osapuolella ennen korjuun aloittamista. Näissä kustannuksissa on aina ongelma tulkinnasta. Järjestelmä pitäisi olla niin yksinkertainen että tulkinnalle ei ole varaa. Sen voi todeta että omille vaatimuksille ei voi tietenkään osoittaa toista maksajaa. Oli se sitten yhtiö tai urakoitsija.
Tekopesä tutkimuksessa taisi suurimmat pesätuhot tehdä harakka, varis, närhi ja supikoira. Järjestystä en muista. Minkki oli myös aika korkealla. Tietenkin alueella olevat lajikannan suuruus määrittää tietenkin myös tuhoojan yksilön.
Niinhän siinä kävi kun suomettumisen aika päättyi ja nähtiin todella mikä Venäjä on ”miehiään”. Onneksi pv:ssa tämä on tiedetty aina ja ollaan kehitetty puolustusta niillä resursseilla mitä on ollut tarjolla.
Metsänkasvattaja heitti sen perin tyypillisen vastauksen. Vielä kun kerrot että miten urakoitsijalle varmistetaan se että työmaita piisaa senkin jälkeen kun metsänkasvattajan eh on tehty. Voisko se olla niin että tietty taksa normaali koneella ja korotettu taksa pienellä koneella jos on tarjolla. Jos ei ole saatavilla niin sitten mennään niillä mitä on.
Minusta mo saa neuvoakkin kunhan tietää mistä puhuu. Onhan kyseessä hänen työmaansa. Kunhan ei vaadi sellaista mitä ei saa toteuttaa. Minusta mo oli aina tervetullut työmaalle. Yhteistoimintaa tämäkin työ on.
Ok. Tuo onkin uutta tietoa. Ymmärsin että sama tavara käy kaikille mutta vähemmän. Tässä näkee saman mikä tälläkin foorumilla. Kaikkea ei tarvii asiasta kertoa vaikka tietääkin, jotta mieleinen päätös saataisiin aikaan.
Ei kai kukaan ole väittänyt että tarkastetut leimikot ovat olleet onnettomia. Se että nykykoneilla tulee liian leveät ajourat niin sehän on kiistaton asia jos kerta tarkastus sen toteaa. Nyt vain pitää löytää lääkkeet sille että urakoitsijat pystyvät kannattavaksi toimimaan pienemmällä kalustolla. Minusta muuta lääkettä ei ole kuin korjuukulujen nostaminen ja varmistaa että vastaaville koneille löytyy työmaita. Kuka sen maksaa jos yhtiöt ja yhteisöt katsovat että heidän metsiään voidaan hoitaa nykyisellä kalustolla eikä he ole valmiita nostamaan korjuun hintaa.
Ei ollut. Mutta kun vaihdettiin öljyyn ja neste välitti sen hyvällä katteella ulkomaille. Sitä on aikoinaan kehunut mm Uolevi Raade kumppaneineen. Oli kuulemma hyvää bisnestä. Samaan bisnekseen voi hyvin lisätä myös malmit ja lannoitteet. Näissähän oli suuria kotimaisia yrityksiä jotka olivat silloin valtion omistuksessa.
Niin. Sehän ei ole uskon asia. Todelliset talousluvut kertovat paljon. On yrittäjiä jotka laskevat vain osan kustannuksista mm omaa palkaa ei lasketa täytenä. Jos koneessa on vierastyövoima töissä niin hyvinkin nopeasti realismi löytyy.