Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Harvoissa kaupoissa on noin hyviä pituuksia eikä niitä tarvitakkaan aina. Hyvä laatuisessa leimikossa päästään hyvään tulokseen pitemmilläkin mitoilla. Minusta tulos on hyvä.
Mulla on teroituskone mutta olen käyttänyt sitä aikoinani moton ketjujen teroitukseen. Kyllä siinä mt sahankin terän teroittaa mutta jos hyvä haluaa tehdä niin viilalla on vähän paranneltava. Yleensä syy on siinä että kivi kuluu teroituskoneessa ja kulma muuttuu. Siihen on kulumiseen myös oikaisulaite mutta empä ole sitä käyttänyt. Tuossa minun teroituskoneessa joutuu pituutta korjaamaan kun puolta vaihtaa. Sen oppii nopeasti huomaamaan kuinka paljon pituus muuttuu ja samalla kun suuntaa vaihtaa niin hieman pyöräyttää pituus ruuvia. Silloinhan tuo teroituskone on hyvä kun maahan terän silpaisee ja joutuu enemmän korjaamaan. Normaali teroituksen sitä ei kyllä tarvii.
Taitaa nuo sähkölaitteet ja kaasuttimet sekä osa moottorin osista olla kaikki tuota kiinaroinaa leimoista huolimatta.
Niin tuohan se on aika yleisin analyysi johtajista ja heidän työstään. Harva kuitenkaan tietää kuinka paljon he tosiasiassa työtä tekevät. Välttämättä eivät työpaikalla mutta jossain muualla. Jos kerta johtajana toimiminen on olemista niin miksi ihmeessä meistä jokainen ei hakeudu niihin töihin. Vai onko niin että ei kelpuuteta ? Tulosjohtaminen ei ole se helpoin tapa johtaa eikä vähätöisin. Ei se toimarinkaan paikka ole kovin tiukassa jos tulosta ei synny. Pelkällä työntekijöiden irtisanomisilla ei tulosta tehdä vaan tuotteiden myynnillä. Se onkin sitten jo kovemman työn takana.
Tuo on totta mitä Anneli kirjoitti niin empä usko että monikaan kansallispuisto olisi perustettu muuten kuin virkistyksen kautta. Tietysti siinä sivussa tulee myös luonnonsuojelullinenkin teema tietyillä alueilla. Aika moni luonnonsuojelualue on ollut hakkuiden piirissä aikoinaan.
Näinköhän ? Uskon että äänestäjien kalastelu on kyseessä. Kyllä teollisuuden ääni orponkin pään kääntää. Sen verran ne kuitenkin tukee kokoomuksen toimintaa rahallisesti.
Kerrotko jovain millä luotettavalla mittausmenetelmällä olet leimikon mitannut pystyyn ja verrannut sitä motomittaan. Näinhän on ilmeisesti käynyt kun olet sitä mieltä että motomitta on näistä kahdesta se epäluotettavin.
Tuo isaskarin kysymys että voiko toisen työpanos olla 500 kertaa parempi kuin toisen on mielenkiintoinen. Olen ymmärtänyt että näiden suurituloisten yritysjohtajien ja tavallisen duunarin palkaa ei voi verratakkaan pelkän työajan perusteella. Varmaa on että kukaan joka tekee saman 8 h töitä ei ole 500 kertaa parempi kuin toinen. Näille suurtulousille ei maksetakkaan työajasta vaan tuloksesta. Jos miljoona liikevaihtoa tekevä yritys tuottaa hyvin omistajille niin perusteet hyvällekkin palkalle on olemassa. Nyt ei arvosteta enää työaikaa ja työajalla suoriutumista vaan yrityksen menestymistä. Jos yritys ei menesty niin ei ole myöskään perusteita suurelle palkalle ja tällöin on usein vaihtoehtona pois potkiminen. Vertailupohja on siis eri kahden eri työntekijän välillä eikä näitä voi oikein verrata. Usein näillä yritysjohtajilla työaikaakaan ei ole vaan työaika on yhtä kuin vuorokauden tunnit.
Paljonhan noista suurista tuloista puhutaan, kirjoitetaan ja ollaan kateellisia. Mutta harvemmin tulee ajateltua että 15 % veronmaksajista maksaa 50 % koko verokertymästä. Toisaalta harvoin senkin kuulee että 20 % ihmisistä käyttää 80 % sosiaalivaroista. Tunnustan että en ole kenellekään suurituloisille kateellinen. Kiitän syvään että laittavat suuren rahallisen panoksen meidän kaikkien käytettäväksi.
Pörssisähköön kaikki yhtiöt haluavat nyt asiakkaansa siirtyvän. Sehän on yhtiölle kaikista riskitön vaihtoehto. Ennen oli niin että yhtiöt saivat pörssisähköä jopa puoleen hintaan myymästään omasta sähköstään. Sähkön hinta oli stabiili ja voitiin pitkiä sopimuksia tehdä. Nyt kilpaillaan vain proviikasta jonka yhtiö ottaa sähkön välittämisestä mutta riski sähkön hinnasta siirtyy asiakkaalle.