Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Tästä samasta asiasta olen jo vuosia kirjoittanut mistä nostokoukku nyt. Lähes 70 % metsästäjistä on metsänomistajia. Siitä huolimatta ei haluta tunnustaa sitä tosiasiaa että hirvieläinpolitikasta alueellaan vastaa paikalliset seurojen jäsenet jotka ovat pääosin metsänomistajia. Minusta olisi hyvä että nämä kovimmat arvostelijat ottaisivat yhteyttä paikalliseen metsästysseuraan jotka anovat kunkin alueen luvat itsenäisesti.
Kyllä kai se puuston kasvu määrittää päätehakkuu iän. Ei niinkään läpimitta. Toinen lienee puusta saatava hinta. Tyydyttääkö se vai palataanko myöhemmin asiaan. Paljon hyvinkin pieniläpimittaisia puita päätehakkuussa jonka kasvu on pysähtynyt tai huomattavasti hidastunut.
Niinhän se on. Harsintahakkuu ja jk- hakkuu on hieman eri asia. Kyllähän jk hakkuussakin ajatuksena on että valtapuita jätetään niin paljon että siementuotantoa muodostuu niistä metsän parhaista puista. Se että jatkuuko tämä kehitys vuodesta toiseen vai tapahtuuko hiljainen hiipuminen. Sen aika näyttää.
Kannattaako myydä ollenkaan jos laanista tulee ongelma.
Nykyään jo lajitellaan myös A – C tukit motolla joillakin toimijoille. Joillakin ei tällaista lajittelua ole vaan kaikki samalle listalle. Vaihtelee hyvin paljon ostajan tarpeista.
Mieluimmin ensiharvennuksen hieman liian aikaisin kuin liian myöhään. Itse olen aikaistanut ensiharvennuksia juuri tuulituhojen vuoksi. Vaikka kertymä on hieman pienempi niin sekin parempi kuin suuret tuulituhoriskit. Olen aika paljon tehnyt viime vuosina korjuujälkien tarkistuksia. Onhan ne pääosin siellä käyrästön alapäässä ja jotkin hieman sen alle. Motohakkuussa tahtoo vain käydä näin kun ajouravarsille tahtoo tulla harvempi puusto. Mitä useampi puulaji niin sitä useampi kasa ajouran varteen muodostuu. Jos käyrästön mukaan haluaa harventaa niin urien välit keskeltä tupaa jäämään liian tiheäksi. Sen voi jokainen käydä toteamassa kun relaskoopilla käy hakkuujälkeä mittaamassa.
Kyllä mhy:llä on paikka puunkorjuussa. Pitää toiminta vain olla rehellistä ja reilua. Monelle maanomistajalle yhdistys antaa turvaa metsänhoidossa ja puukaupassa. Samoin sellaiset kohteet jotka muille ei kelpaa voi teettää yhdistyksen työnä. Jokaisen metsänomistajan kuitenkin kannattaa säilyttää järki mukana kun puukauppoja tekee tai antaa nimensä mhy:n käyttöön. Se on selvä varmaan jokaiselle että mhy:n korjuupalvelu on läheisessä yhteistoiminnassa mhy:n toimihenkilöiden kanssa. Siten kahdesta täysin eri toimijasta ei ole kyse. Jos nyt virallisesti näin toitotetaan niin käytännössä asia on toisin. Mutta onko sillä suurta väliäkään jos antaa puunsa tai metsänhoidon mhy:n hoidettavaksi niin kuinka asian hoitavat.
Taas saatiin jovainilta uusi hieno termi. Vapaakasvatus.
Eikös tätä ole vatvottu jovain jo joku aika sitten moneen otteeseen. Tuossa mhy:n korjuun laskutuksessa on se että siinä todellakin laskutetaan joka ikinen työ myyjältä. Yhtiöiden korjuussa mm metsuripalveluita ei laskuteta myyjältä eikä muitakaa lisätöitä. Usein osa korjuusta laskutetaan tuntitöinä ostajalta mutta niistä ei muodostu kuluja myyjälle.
Silloin kun olin mukana vielä hakkuutoiminnassa niin poikkeuksetta yhdistyksillä olivat paremmat korjuutaksat kuin yhtiöillä. Mutta yleensä pienemmät leimikot.
Eikös nämä osaran metsät ole olleet jo useita kertoja harsintahakkuiden piirissä. Sen vuoksihan ne päätettiin uudistaa kun puuston laatu oli jo niin huonoa ja kasvu heikkoa että muuta vaihtoehtoa ei ollut. Virhe taisi olla että tuonne tuotiin pääosin etelä suomesta huonolaatuista siementä joka kasvatti huonolaatuista puuta. Tosin näitä samanlaisia taimikoita oli etelässäkin. Kaikesta opitaan. Nyt valvotaan jo paremmin siemenen laatua ettei vastaa pääse tapahtumaan.
Uskon että vielä sekin aika nähdään että nykyiset jatkuvan kasvatuksen metsät joudutaan uusimaan aukkohakkuulla jotta kierto saadaan uudestaan kunnolla käyntiin.