Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Niin näin vanhojen kuusikoiden osalta.
Eiköhän venäläiset saa taulunsa kunhan EU antaa siihen luvan. Kyllä suomessakin se tiedetään että museot ovat parhaat paikat säilyttää nuokin taulut. Nyt vain odotellaan että niille saadaan vientilupaa.
Tuollaiseen taksotukseen en ole vielä törmännyt kuin metsä masa kirjoitti. Se on totta että järeydellä on hakkuutaksaan merkitystä mutta sehän johtuu vain siitä että kuutioon joutuu tekemään enemmän puita. Siihen en ole törmännyt että eri puulajeilla olisi eri taksa. Metsurityössä näin on varmaan ollut kun männyssä on ollut vähemmän karsittavaa. Joskus on ollut 3 m koivukuidulla tai lyhyellä parrulla hieman parempi taksa juuri sahausmääristä johtuen.
Järeysluokitus on ihan yhtiö ja urakoitsija kohtainen. Jotkut ovat tehneet sopimuksen että kaikki harvennukset lähes samalla hinnalla. Yleensä silloin kun hakataan sahayhtiölle lähinnä päätehakkuuleimikoita. Taksan painotus on yleensä siinä minkälaista puulajeja hakataan ja missä määrin.
Ihme juttu kun hallitus suunnittelee hätätyölakia jos sairaanhoitajat vaan tikkejä poistaa ja silmätippoja tiputtelee. Onhan siellä siivoojiakin sitä varten. Samahan se kuka sen tekee. Tikit voi poistaa itsekin. Niin minäkin olen tehnyt.
Nyt on kyllä myyjälle käynyt puukin tapauksessa virhe. Yleensä jos yläharvennus tehdään niin metsän järeimpiin puihin silloin kajotaan. Joten katkonta sen mukaan.
Ymmärtääkseni motolistan mukaan saadaan keskijäreys hakkuun jälkeen jolloin lopullinen tilitys varmaan tulee.
Minulla ei ole kokemusta kuin yhdestä valmetin paperikonetehtaasta ja Jämsänkosken paperitehtaasta. En nyt kirjoitakkaan mistään kunnossapitoporukasta. Niillä on kyllä vaativat tehtävät. Tiedän myös tapauksen sairaalan putkimiehestä joka viemäriä rassatessa sai haavan ja käsi amputoitiin tulehduksen vuoksi.
Timpalle sen verran että esim sydänosastolla tai ensiavussa hoitajat tekee ihan muutakin työtä kuin pudottelee tippoja.
Kuinkas sitten jos pienemmän litrakoon leimikosta toinen tarjoaa vaikka pikkutukin tai parrun ja toinen pelkkä runkohinnoittelun ja senkin sen jälkeen kun hakkuu on tehty. Usein näillä parruilla on huomattavasti parempi kuutiohinta kuin kuidulla.
Käyppä toloppa katsomassa kuinka huonot työolot on paperitehtaalla tai jollain cnc sorvarilla.
Kyllähän jokainen metsäalalla oleva voi hyvinkin arvioida tukkisaannon kun leimikko vähänkin tutkii. Tosin lahot jää huomaamatta. Minusta tukkiprosentin arviointi ei niin mahdoton tehtävä ole kun vain tietää teollisuuden laatuvaatimukset.