Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Eikös meillä ole juuri huoltovarmuuden takia paljon peltoja viherkesannolla josta on maksettu tukia monia vuosia että pellot saadaan tarvittaessa käyttöön.
Ymmärtääkseni tuo ottavan sopimus kieltää ns pysyvästi jätetyt aktiiviset jalkaväkimiinat. Jos miinassa on itsetuho mekanismi niin se on sallittu. Nykyiset miinat sisältää jo niin paljon elektroniikkaa että niiden laukaisua voidaan säädellä lähes miten vain. Näissä on myös itsetuhomekanismi. Mm vanhat putkimiinat ovat edelleen sallittuja jos niiden laukaisu tapahtuu joko sotilaan vetämänä langasta tai sähköllä.
Toivottavasti ei.
No tuohan olikin oikein tietämystä lisäävä kirjoitus.
Sillä ei juuri ole merkitystä minkä kokoista konetta lavetilla siirretään. Tärkeintä lienee kuitenkin että kaikki urakoitsijan koneet voidaan siirtää samalla lavetilla. Yleensä alueurakoitsija toimii useamman kunnan alueella ja oma kohtainen kokemus on että aika vähän niitä siirtoja voidaan tehdä ajamalla. Ilmaista ei toki ole telojen ja ketjujen irrottaminenkaan ajamisen takia. Enkä ole myöskään nähnyt että moto voisi telansa kuljettaa mukanaan siirron aikana muutoin kuin renkaisiin kiinnitettynä. Aika vähän täällä on tietoa metsäurakoitsijan kulurakenteista. Miksi olisikaan kun päiväkään sitä hommaa ei ole tehty. Osa joka tuntee itsensä tietäväksi niin tietämys perustuu huhuihin, olettamuksiin ja opetuslasten puheisiin.
Tilanne voi kääntyä myös toisinpäin. Venäjä työntää edullista puuta aasian maihin kun muualle se ei voi sitä toimittaa. Myös Suomen tärkeä markkina-alue on Aasia joka nyt täyttyy neukku puusta. Voi olla että meille koituu sahatavaramarkkinoiden taantuma. Vielä se ei ole sitä mutta mitä se on vuoden päästä.
Miten nuori isäntä meinaat asian korjata ? Kun yhtiö määrittää kuutiohinnan jolla se ostaa korjuun yrittäjältä. Kannattavuuden alhaiseen korjuukustannukseen tekee määrän lisääminen. Eli kerralla tuodaan metsästä puuta enemmän tienvarteen. Tämä sama logiikka toimii mm maanviljelyssä tai maidon tuotannossa. Suuremmilla tilakokonaisuuksilla paikataan alhaista tuottajahintaa.
Tärkein kysymys varmaan on että kuinka pienistä koneista tehdään kannattavia ? Jos ne nyt sitä olisivat niin kaikillahan urakoitsijoilla niitä olisi.
Kurki. Taitaa juuri olla pula niistä pitkän kantaman ohjuksista ja tykistöstä. Jos näitä olisi ollut niin huoltokolonnat olisivat olleet raatoina jo aikaa sitten.
Minusta siinä Metsälehden jutussa oli myös syyt siihen miksi koneet ovat kasvaneet. Taisi siinä olla myös ratkaisukin ongelmaan. Rahasta ja yrittäjän toimeentulosta taitaa tässäkin olla kyse. Tuskinpa yrittäjillä on mitään pienempiä koneita vastaan kunhan ne vaan olisivat kannattavat.
Hyvä että oikaisette tuon viennin määrän. Olin jostain lukenut että se olisi 20 % luokkaa. Ilmeisesti ei ole noin suuri.