Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Mistähän puuki tuollaisen väittämän keksi umpista. Ihan samat tavoitteet niilläkin on tukkipuunkasvattamisesta kuin yksityisilläkin. Minusta tuntuu että yksityisillä on enemmänkin aikaa raivailla niitä taimikoita useampaan kertaan kuin yhtiöillä. Yhtiöillä on selvä suunnitelma minkä mukaan edetään eikä niistä paljoa poiketa. Hakkuut on hieman eriasia. Niissä joustetaan enemmänkin markkinatilanteen mukaan. Mutta niin varmaan tekee yksityinen metsänomistajakin.
Tuo Jessen kysymys on ihan järkevä. Se miksi teitä ei avata ennakkoon on monta syytä. Varmaan tärkein syy on hakkuukiintiöt jotka määrittävät mitä puutavaraa on myyty eteenpäin. Sen mukaan valitaan sitten leimikot. Monesti talvileimikoiden korjuuaika on kolme vuotta ja on varmaan järkevää ettei kovin montaa vuotta teitä pidetä auki ihan varmuuden vuoksi. Kustannuksiasta kaikki lähtee. Monesti on halvempaa aurata tie kerralla kuin poistaa lunta pitkin talvea.
Siellä on nykyään 20 % lehtipuuosuus.
Nyt kyllä jesse ei taida tietää mistä puhuu. Ei taida Harjavallassa 30 cm lunta tulla enempää talvessa niin eihän siellä aurauksesta paljon tiedä. 200 hp: aa ei liika ole kun polanteista metsäautotietä avataan. Eikä se niin heppoista ole kiinni. Enemmänkin traktorin painosta. Yleensä ne suurimmat hepat ovat myös painavissa traktoreissa.
Kallaveden mökkiasukkaat ovat mielissään. Järvi säilyttää hyvän virkistysarvon. Hienoa ettei nykyään voi liata mielinmärin. Järvellä on muutakinarvoa kuin jätevesiallas.
Minusta meillä on hyvät jokamiehenoikeudet kunhan käytämme niitä oikein emmekä laajenna niitä toisten pihapiiriin. Samoin hyvä luonnossaliikkuja ei jätä siivottavaa omista toimistaan.
Jos nyt metsästys lopetetaan ja annetaan suurpetojen hoitaa kannansäätely. Kuinka luulet anneli kauanko aikaa menisi että tasapaino saavutetaan suomen tasolla ? Riittääkö 10 vuotta vai 20 vuotta ? Kuinka suuret olisivat metsätuhot kun tasapaino saavutetaan ja kanta alkaa laskemaan ja saavuttaa nykyisen tavoitetason ? Mikä olisi arvio suomen hirvikannan koko kun petokanta olisi niin suuri että se omalla toimillaan alkaisi kantaa laskemaan ? Kuinka hoidetaan petokanta siinä vaiheessa kun hirvieläinkanta on laskenut ja pedoilta alkaa ruoka loppumaan ? Ketkä hoitavat siinä vaiheessa koti tai karjaeläimille aiheutuvien tuhoja aiheuttavien eläinten poiston, metsänomistajatko ? Kun noihinkin vastaat niin voidaan alkaa harkitsemaan petoeläinten lisäämistä hirvikannan hoitamiseksi.
Voi tuota Jessen takinkääntöjä. Nyt ollaan niin luontoihmistä. Välillä hirvieläimistä on sellainen ongelma ettei millään mitään väliä. Kun nuo metsästäjätkään eivät saa ampumalla luonnon tasapainoa kohdalleen. Montakohan suurpetoa on Harjavallassa ammuttu viimeisen kymmenen vuoden aikana. Onkohan yhtään ?
Kyllä se ukraina saa tarvitsemansa tykkikaluston jostain ihan varmasti. Tähänkään mennessä aseet eivät ole loppuneet niin ei nytkään. Joku aina myy sanoo saksa mitä haluaa.
Ok. Olen Anneli kanssasi samaa mieltä. Varsinkin kun jaksottaista aletaan muuttamaan jatkuvaksi. Ei tahdo ihmisen ikä riittää kokonaistuloksen tarkasteluun. Pari ensimmäistä hakkuuta voi vielä jotenkin toimia mutta sen jälkeen kaikki onkin suurta kysymystä. Mutta emmehän sitä ole todentamassakaan kun näitä 20 vuoden jaksoa ei montaa sukupolveen mahdu.