Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Onhan tuossa upm:n lakossa myös paljon sijaiskärsijöitä kuten metäkoneyritykset ja kuljetusyritykset. Monelle upm:n alueyrittäjällä on lomautuslaput lähteneet työntekijöille parhaaseen korjuuaikaan. Sama koskee kuljetusyritysten työntekijöitä. Minusta paperiliitto ja upm saisivat lakkoilla vaikka koko kevään kunhan seurannaisvaikutukset eivät olisi niin merkittävät. Suurin vastuu on ilman muuta paperiliitolla joka jaksaa kitkuttaa vanhoissa kannoissa ,vaikka sillä ei ole välttämättä mitään vaikutuksia sopimuksien sisältöön.
KK. Ei ole noin. Kyllä ne kohdennetaan sinne missä tarvetta on. Tietysti pitää olla myös seuralla halukkuutta ottaa luvat vastaan.
Niin se varmaan on. Uskon että täällä oleva lakko ei vaikuta asiakassuhteisiin upm:llä mitenkään. Muualta toimitetaan tavaraa niin paljon kun tarvitaan. Upm kestää vielä pitkääkin lakkoa mutta työntekijöillä asia voi olla vaikeaa kun lainat alkaa erääntyy ja toimeentulo vähenee huomattavasti. Nyt alkaa kohta olla se tilanne miten lakko päätetään ettei kasvoja menetetä.
Niimpä. Tämän vuoksi ei olekaan oikein väittää jotain sahaa erinomaiseksi ja toista huonoksi. Varsinkaan silloin jos kyseinen kapistus on ammattikäytössä. Jos saha ei kelpaa ammattikäyttöön niin silloin voi myös olettaa että jokin ominaisuus ei ole riittävä. Sen vuoksi juupas eipäs väittely kahden tai kolmen ammattisahan välillä on aika turhaa.
Niinhän se rane on. Mutta aina tahtoo olla myös niin että tässä kotimaanmarkkinoissa aina siivu valuu ulkomaille jos ei muuten niin omistajien toimesta. Sen vuoksi pelkkä kotimaanmarkkina pikkuhiljaa köyhdyttää valtion taloutta.
Tuo jätkän kirjoittama juttu on täyttä totta ja niin se olikin ennen. Nykyään toisenasteen pakollisuus ja koulujen kustannusrakenne aiheuttaa sen että näitä riippakiviä muodostuu. Näitä muodostuu kaikille ei pelkästään metsäalalle.
Olishan se hienoa että karsintaa voisi tehdä ja heittää oppilas pihalle jos homma ei kiinnosta. Nykyään se ei vain ole mahdollista ja sen tietävät oppilaatkin.
Kyllähän tolopainen on ihan oikeassa siinä että ulkomaankauppa tuo sen käytettävän rahavirran meille. Kotimaankauppa on sitten tämän rahan siirtämistä taskusta toiseen. Kotimaa markkina ei lisää vaurautta jos ulkomaankauppa sakkaa. Hyviä esimerkkejä tästä pelkästä kotimaan markkinoista kyllä maailmalta löytyy eikä niillä kovin hyvin tunnu menevän.
Nykyinen toisen asteen pakollisuus lisää vaihtelevan aineksen pääsyä kouluun. Usein ongelmat alkavat poissaoloista joita alkaa kertymään kun aihe ei ole kiinnostava. Nykyään on myös niin että käytännössä pois henkilöä ei voi laittaa vaan koulu on raahattava loppuun tai sitten hakeuduttava toiselle alalle. Mutta jos oppilas ei toiselle alalle hakeudu vaan asuu peräkammarinpoikana kotona niin minkäs teet. Kurssit jäävät suorittamatta tai sitten joudutaan katsomaan osaamista niin väljästi että kurssi saadaan valmiiksi.
Todellinen raakkaus tehdään sitten yrittäjien toimesta joka on ehdottomasti liian myöhään. Monta vuotta menee hukkaan eikä ammattiin valmistua kunnolla koskaan. Nämä lintsaajat kuormittavat paljon myös opettajia. Nämä vievät kouluttamisaikaa toisilta oppilailta. Minun kokemukseni opettajista on erittäin myönteinen ja he ovat hyvällä motivaatiolla töissä. Uskon että ei jätkäkään uskaltanut käyttää täällä luettua verbaalista lahjakkuuttaan oppilailleen. Täällähän on oikein hyvä luukutella ja hauskuttaa lukijoita.
Metsänmiehellä hyviä havaintoja. Itselläni ihan saman suuntaisia. Tosiaan kyseessä on kaksi eri tyyppistä sahaa ja myös rakennettu toimimaan erilailla. Kaikilla voi kuitenkin leipänsä tienata kunhan valitsee sen mikä sopii parhaiten omalle sahaustekniikalle.
Tein kesäduunia jonkun vuoden eräälle kunnossapitoyrittäjälle ja meillä oli tehtävänä leikata valtateiden ja taajamien teiden viheralueita siimalla. Siellä tuli kyllä selvitettyä mikä moottori kesti parhaiten. Ylivoimainen oli stiili. Husset ja jontikat ajettiin romuksi parissa kesässä mutta tilhit kestivät useamman vuoden. Toki tienvarsi niitto on ihan eri hommaa kuin metsänraivaus. Nyt testattiinkin vain kaluston kestävyyttä. Ymmärrän jätkän kritiikin stiiliä kohtaan mutta täytyy muistaa että raivaustekniika on näillä kahdella merkillä täysin erilainen. On varmaan näin että husse on huomattavasti kierrosherkempi mutta stiilillä raivaus tapahtuukin koko ajan kierrosten pitämisellä korkealla. Se tapahtuu siten että välillä siirryttäessä joutuu kaasua pumpaamaan että terällä kierrokset säilyvät koko ajan. Tämä voi olla yksi syy miksi oletettavasti polttoaineen kulutus on hieman suurempi. Tosin vertailua en ole tehnyt kun tankitkin ovat eri kokoiset. Hyviä sahoja molemmat mutta valjaiden osalta husse on kyllä edellä ainakin minun vartalolleni.