Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Tuo on varmaan ihan hyvä pohtia. Ongelma on siinä että emme tiedä koko ketjun kulurakennetta. Samoin lopputuotteen hintakin on ihan tilastojen tuottamaa aineistoa joka välttämättä ei ole oikea. Minusta tukin hintataso on ihan kohdillaan ja uskon että kyllä siitä enemmänkin maksetaan jos tuotteesta saadaan parempi hinta. Onhan se nähty viime vuosina. Joku raja on lopputuotteen hinnallakin jolloin menekki alkaa hidastumaan. Eihän ne sahateollisuuden katteet ihan mahdottomia ole olleet.
TZ. Meillä hameväellä on noita samoja piirteitä. Ymmärretään asiat tahallaan väärin.
Kuka uudistaa raitaa ? Sitähän syntyy uudistamattakin. Fsc sertifikaatin mukaan kaikki yli 10 cm erikoislehtipuut on säästettäviä puita. Kohta sama on pefc:ssä myös. Jatkuvuus on varmaan turvattu. Joka on hyvä asia.
Metsänmies: tulkintasi oli oikein. Ensiksi luottamusmiehenä ja myöhemmin työnantajan edustajana luokitus ja palkkausneuvotteluissa. Sitten myöhemmin vielä yrittäjänä muutaman vuoden. Nyt eläkkeellä.
Se että MG tai stora tekivät sopimuksen on hyvä asia tietenkin. Heille sopi konsernikohtainen sopimus. Upm tai Keitele haluaa toimialakohtaisen sopimuksen ja miksi se ei sitten toimi? Uskon että käytännössä homma menee niin että muista kuin palkoista sovitaan yhteinen konsernikohtainen sopimus ja palkat neuvotellaan sitten toimialakohtaisesti. Se että toisessa firmassa olisi mm vuosiloma tai sairausloma-asiat eri tavalla niin sitä en usko. Nyt vain asia on niin vaikea käsittää tai hyväksyä kun ammattiliittojen painoarvo vähenee palkanmäärityksissä. Vallanjaostahan tässä on kyse ja se on aina hankala asia.
Ennustan että asia ratkeaa niin että vielä seuraava sopimuksen upm tekee konsernitasolla saha toiminto omansa ja sellu omansa, ja sen jälkeen seuraavat yritystasolla. Eli joku kompromissi. rakennetaan ja kumpikin ei menetä kasvoja. Siihen tämä kuitenkin menee että yritystasolle sopimiset menee joka on hyvä ja oikea taso.
Metsät kunnossa: tästä juuri on kyse. Me vain olemme tottuneet siihen että joku toinen päättää meidän asioista. Jos me itse tai työpaikka joudumme omat työehdot neuvottelemaan niin se on jo vaikeaa. Me kuitenkin vielä eletään Kekkosen aikaa kun joku oli se henkilö joka meidän puolesta asian hoiti ja otti vastuun.
Tämä on vähän sama kun atk tuli toimistoihin. Kaikki tuntui romahtavan ja ihmiset kortistoon. Mikään ei ole muuttunut ja kukaan ei enää kirjoittaisi tekstiä vanhalla kirjoituskoneella ja lähettele kirjepostia.
Juuri näin. Kaikki on neuvoteltavissa. Koskaan osapuolten ensimmäinen toivelista ei ole lopullinen neuvottelutulos. Neuvottelun voi tehdä luottamusmieskin yrityksessä.
Ei kai mhy:n rooli noin ole ? Se on monelle vähän metsäasioista osaavalle hyvä orgnisaatio joka auttaa monessa asiassa. Mikään ei ole ilmaista ja elää pitää mhy:kin. Se että onko neuvonta tai palvelu kustannustehokasta niin se on jokaisen asiakkaan päätettävä kun niiltä palveluksia ostaa. Mhy:n rooli ei olekkaan suurmetsänomistajien palvelu sillä he osaavat itsekin asiansa hoitaa. Mutta jos on kyse kerran tai kaksi tapahtuvasta puukaupasta tai palveluksesta elämänsä aikana niin silloin palvelu voi olla perusteltua.
Ei kai se noin mene että työnantaja haluaa yksipuolisesti määrätä työehdot ? Kyse on siitä että työnantaja haluaa olla yksi sopijapuoli kun se myös maksaa työntekijän kustannukset. Se että jotkin liitot määrittää keskenään että mitä joku työntekijä saa palkkaa jossain firmassa on täysin älytön tilanne. Kyllä sopija pitää olla se joka myös palkan maksaa. Ay liitot voivat olla ihan normaalisti mukana takapiruna neuvotteluissa ja antaa tukea ja ohjausta edustajilleen. Sopimista ei kukaan ole kyseenalaistanut. Menettelytavat muuttuvat.
Nyt tarkoitetaankin luonnon monimuotoisuuden tuhoutumista.