Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Tämä on kuin naisille kirjoittaisi. Tahallaan ymmärretään väärin kai näsäviisasus on tämänkin foorumin tarkoitus ja viisaus. Jos ei tuota toista referoidun kappaleen sisältöä ymmärrä niin antaa olla. Tulipahan taas tyhmiä kirjoiteltua. Pitäisi vielä enemmän harkita mitä kirjoittaa. Varsinkaan mitään mielipidettä ei näköjään kannata julkaista. Varsinkaan kun on kyse hirvieläimistä.
Niin ja kun muistetaan että hukkaprosentti tukissa lähentelee 50 prosenttia niin paljon maksetaan muustakin kuin pelkästä laudasta ja lankusta.
Jos joku toimi koskisi venäjää on pudottaa heidät pois länsimaisesta maksujärjestelmästä. Sitten kyllä kaatuisi putlerikin saman tien. Vahinko voisi olla pienempi kuin seuraus.
Kyllä nyt täytyy suorittavaa puolustaa. Itsekin olen Keski-suomessa metsästänyt hirveä kohta 50 vuotta. Noin asiaan perehtynyt en toki ole. Hirvikanta on laskenut paljon parhaasta ja sietääkin olla. Tavoitteena on tietenkin sovittu kanta ja siihen mekin tähdätään. Jos jossain on menty alle niin ylöspäin voi aina päästä. Me olimme pari kymmenystä liian korkealla ja kiväärit lauloi niin paljon kuin lupia oli. Olen samaa mieltä joidenkin kanssa että hirvipäälliköt olisivat voineet olla kirjoittamatta juttua. Mutta sen voi todeta ettei sillä kyllä mitään vaikutusta ollutkaan. Me olemme menneet rhy:n linjauksen mukaan ja kun hirvimäärä on korkealla niin sitä on myös verotettu.
Tuo jätkän toteamus sopii ihan hyvin meihin kaikkiin ja aiheesta riippumatta.
Minusta järjestelmä on parasta mitä on tarjolla näillä resursseilla.
Tuo vasa ongelma vaihtelee hyvinkin paljon eri osissa Keski-Suomessa. Joissakin vasoja on runsaasti jostain ne puuttuvat. Hirvikannan jatkuvuuden kannalta neljäsosa varoista pitäisi jättää kasvamaan. Eilen tv:ssä oli luonto ohjelma jossa todettiin että yksi karhu tapaa vuodessa noin 20 vasaa ja kolme aikuista hirveä. En usko että ihan näin paljon tapaa mutta voi hyvinkin aika paljon tapaa. Se että joillakin alueilla vasoja ei ole niin syitä on voi olla moniakin. Yksi varmaan tärkein on vääristynyt uros/naaras suhde jolloin kiiman sattuessa ei sopivaa urosta ole paikalla. Peto paine voi olla myös merkittävä kuten meillä oli kun karhuja pyöri koko kesän alueella ja söi vasat.
Niin vain palasin turvasaappaisiin kun aikani muita kokeilin. Se on totta että raivuulla menee ihan hyvin vaikka vaelluskenkiä mutta kun sade alkaa tai maasto on märkää niin turvasaapas on minusta paras. Saappaan varsi kyllä hiertää säärtä mutta rasvaamalla ja ihoa tottutamalla ainakin minulla rupee nahka kestämään jalassa. Parasta on monenlaiset kengät joita voi käyttää sään ja maaston mukaan. Yhtä hyvää kenkää kaikille keleille minusta ei ole.
Meidän seuralla sekä kahdella lähiseuralla kaatoprosentti 100. Ollaan sitä ainakin yritetty.
Olishan nuo suomen metsät aika paljon erilaiset jos Tomperi opeilla olisi menty. Samanlaisia vois löytää venäjän Karjalasta ja Siperia länsiosista joissa ei juurikaan taimien istutusta harrasteta saatika taimikon hoitoa.
Olipa puunhalaajalla outo kommentti. Kyllä kai seuratoiminnassa kaikkien tarvitsisi tulla toimeen keskenään. On sitten kyse mistä seuratoiminnasta tahansa.