Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Eikös tuo nyt ole vähän vainoharhaista.
Eikös caruna toimi vain osassa suomea. Meillä oli paikallinen valo jonka kunta myi vattenfallille.
Nyt tuli ihan uusi termi: jk kemera.
Eihän tuo asia nyt noin synkkä ole perko. Minunkin aikana istutettuja taimikoita on hakattu jo kahteen kertaan ja niistä on tukkia ja kuitua saatu. Kohta ensimmäiset menee jo päätehakkuuseen. Minusta sellu on hyvä artikkeli ja on paljon muutakin kuin pahvin raaka-aine. Sellulaatuja on monenlaista ja osa päätyy ruuaksi.
Jos sinusta on jk ainoa oikea tapa niin voithan metsäsi näin kasvattaa. Onneksi meillä on valinnanvapaus tässäkin asiassa.
Ihmeen loukkaavaksi on tuota Kataisen lausunto otettu. Onhan se kiistatta tosiasia että jk metsät sopivat kanalinnuille paremmin kuin jaksottaisesti kasvatetut. Toki jaksottaisissakin kanalinnut viihtyvät kunhan ovat varttuneita metsiä. Minusta Katainen nimenomaan käsitteli asiaa riistankannalta.
Se että onko avohakkuulla ja hirven metsästysharrastuksella jotain yhteneväisyyttä niin en ole ainakaan minä vielä huomannut. Minusta on hyvä että Katainen harrastaa tätäkin.
Tuohon puukin sähkönsiirtoyhtiöiden myyntiin niin eikös siinä kunnat olleet aktivisa ei niinkään valtio. Valtio taitaa omistaa finngridin ja sitähän ei olla tietääkseni myymässä.
Joissain tilastoissa tuo prosenttia on ollut 70 %. Mikä lie sitten oikea. Minusta edustajien suhde pitäisi olla ilman muuta tuo 7 / 10.
Nykyään vain tahtoo olla niin osien valmistajia on hyvinkin rajallinen määrä. Yleensä autotehtaat ovat kokoonpanotehtaita joihin alihankkijat tuovat omat osansa. Samoja niveliä jouseja, vaihdelaatikoita yms tulee eri merkeille samoista tehtaista. Tämä koskee ns jokamiehen autoja joita tehtaat suoltavat tuhansia päivässä.
Meillä tuli siinä joulukuun puoli välissä. Loput luvat hoidettiin tuosta porukasta. Yleensä vapun aikaan palaavat kesäalueille. Meilläkin tuo talvialue on vasta ilmaantunut parin kolmen vuoden aikana. Sitä ennen menivät ohi. Uskon että syy on siinä että MH ja MG on hakannut paljon viime vuosina ja nuoria metsiä on tullut tilalle. Samoin ilmeisesti vanhat alueet ovat kasvaneet niin pitkäksi että syötävää ei enää löydy.
Ehkä visakallon ja puukin alueilla on niin että liian voimakas hirvieläinkanta aiheuttaa ongelmia männyn ja koivun kasvattamiselle. Meillä ei näin pahoja ongelmaa ole vaikka hirvimäärä on 3,5 /1000 ha. Meillä on mm metsähallituksella ja metsäyhtiöillä erittäin hyviä kasvavia männiköitä. Mutta on myös tuhoutuneitakin. Tuossa 4 tien varressa on tosi pahoja tuhoja ja valitettavasti yksityismetsissä. Sen voi sanoa että tuolta metsänomistajalle ei hymyä tule.
Olen joskus kirjoittanutkin että taimikon syönti ei ole totaalista niin että kaikki syödään. Jotkin alueet syödään useampaan kertaan kun toiset taas säästyvät vaikka etäisyyttä on hyvinkin vähän. En tiedä onko tuo 2,5 -3,5 /1000 ha vieläkään oikea kun hirvieläin on tapana laumaantua talveksi ja palata samoille alueille useaksi vuodeksi. Meillä on juuri tällaisia alueita. Vähäisetkin hirvet laumaantuvat ja ilmestyvät samoille alueille niin kauaksi aikaa kun syötävää piisaa. Sama koskee koivun kasvatusta. Hyviä koivikoita on edelleen varsinkin peltojen metsityksessä syntyneitä.
Ei se niin ole. Joskus vois jankutuksesta edetä vähän pitemmälle. Mehänpoika voit katsoa historiaa mitä olen aiheesta kirjoittanut. Muistaakseni en kovin hyvin ole suhtautunut nykyiseen hirvipoliitiikkaan. Mutta asiasta on jo niin paljon kirjoitettu että tuo saman jargonin toisto vois jo loppua. Tuo hirveläinkanta ei ole yhdessä vuodessa noussut niin ei se laskekkaan.