Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Melkein noista kaikista saakin. Miksei siis metsistä. Ymmärrän hyvin että pankkisalaisuus mutta eihän metsäomaisuus kai siihen rinnastettavaa ole. Jos joku haluaa katsella minun metsäomaisuutta niin sen kuin vain. Typerää tuossa on että joku mhy ja metsäyhtiöt sen näkee mutta yksityinen henkilö ei. Miten he ovat jotenkin kelvollisempia sitä tietoa saamaan.
Mitä vahinkoa siitä on jos metsätiedote ovat julkisia ? Minusta voisi olla omistajatiedotkin.
Taneli. Tuolla viherkesannoinnilla ei kyllä puskia kasvatetaan. Tarkastajat ovat hyvinkin tarkkoja siitä että puuaines niitetään koko peltoalalta. Jos näin ei tapahdu niin tukioikeus poistuu. Täällä päin tuo viherkesannointi on kyllä ihan turhaa. Ei niitä peltoja tulla viljelykseen ottamaan. Täällä ne ovat niin kivisiä ja huonon mallisia että sivurooliin ne jää. Kuitenkin tuolla kesannoinnilla jonkun euron tienaa niin miksi ettei. Kyllähän puulle nuokin pitäisi laittaa eikä vuosia niitetä sellaista joidenka käyttöarvo on pieni.
Eipä tietenkään. Kysyinkin vain että onko näin tapahtunut kenellekään talousmetsiin. Tuossa MT jutussa on kartoitettu Kuusamossa näitä kohteita mutta hakkuihin se ei toistaiseksi ole vaikuttanut.
Tuota Kuusamon yhteismetsä ongelmaa en tunne muuten kuin juttujen perusteella. Voisi kysyä että kuinka monta metsänomistajaa on menettänyt talousmetsää esim hcv:n takia ? En usko että monikaan metsänomistaja. Toisaalta onko monillekkaan metsänomistajalle esim pefc :n vesistöjen suoja-alueiden noudattaminen aiheuttanut kestämättömän tulonmenetyksen ?
Kyllä kun lukee metsämakasiinista hämälän haastattelun niin taitaa nuo serttivaatimukset ja hcv olla tulevaisuutta. Markkinat ohjaavat hyvin pitkälti miten metsiä hoidetaan ja hakataan. Uskon että vaihtoehtoisia hakkuu ja hoitotapoja tulee lisää. Maksimaalinen puuntuottaminen ei enää ole se pääkriteeri vaan muut syyt tulevat ohjaamaan toimintaa. En usko että se on kovin huono asia.
Uskon että jos puolen metrin hangenpäältä raivaa niin pitkäksihän tuo kanto jää. Toisaalta idea voi olla hyväkin kun seuraavan raivauksen tekee kesäkelillä niin kantovesoja on syntynyt huomattavasti vähemmän. En tekis perkausta hangen päältä mutta varmaan ennakkoraivaus voisi toimia hyvin.
Meillä on ohjeistus niin että kaikki nähdyt hirvet merkitään mutta tuoreita jälkihavaintoja ei jos hirveä ei ole nähty myös muuttolaumatkin. Me kylläkin merkitsemme samankin hirven kahteen tai useampaan kertaan jos ne eri motissa ovat. Käytännössä näin ei kuitenkaan ole. Jos hirvi lähtee liikkeelle joko koiran tai miesajon vuoksi niin meidän seuran alueelle se enää pysähdy. Sen verran vähän on meillä pinta-alaa.
Planter: tarkistin pyytämäsi tiedot omasta riistasta. Hirvihavaintoja oli 56 ei siis 74 kuten aiemmin kirjoitin. Muistin väärin. Sori. Metsästyspäiviä oli 21 ja keskimäärin jahdissa oli 17 henkilöä/jahtipäivä.
Kuka nyt taas väittää että haamulaumoja olisi. Eihän nuo mitään haamulaumoja ole. Nehän ovat hirviä jotka ovat kerääntyneet yhteen paikkaan eri suunnilta talvilaitumelle. Noistakin hirvistä saattaa olla jo ties kuinka monta merkintää eri seurojen havaintoilmoituksissa omassa riistassa.
Vai väittääkö joku todella ettei noita hirviä ole jo monta kertaa syksyn aikana nähty ja tilastoihin merkattu ? Jos meidän seuran alueella (3360 ha) on 74 hirvihavaintoa niin taitaapi olla että aika monta kertaa samat hirvet tullut merkattua syksyn aikana.
Miten sinä mehän poika saat ne hirvet ammuttua ilman pyyntilupia kun metsästysoikeus on luovutettu vuokrasopimuksella jollekin toiselle. Se tilannetta auta yhtään että pyyntiluvista luovutaan.