Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Tottakai jollain täytyy olla muokkausoikeus jo pelkästään ilkivallan takia. Meillä oli viimeisenä jahtipäivänä 18 hirven havainto. Vielä havainto ei ole s lähtenyt oma riistasta mihinkään. Tottakai jokainen sen käsittää että kyseessä on talvilaitumelle tullut lauma eikä alueella pysyvästi oleva hirvimäärä.
Tottakai salaliittoteorioita voidaan viljellä niin kuin koronarokotteesta. Ihmismieli kun tahtoo olla täynnä salaliittoja.
Miten jesse suhtautuisit jos sinun maalla olisi joku haiseva hirven tai vhp:n raato ?
Jos hirvikantaa olisi tarkoituksella hilattu ylöspäin niin se olisi todella helppo toteuttaa. Uskon kuitenkin että pääosa hirviseurueista haluaa pitää hirvikannan siinä yhdessä sovitussa tasossa.
Ainakin meidän hirvitalousalueella on kanta tasaisesti laskenut. Tosin se on vielä pari kymmenystä liian suuri. Uskon että ensi syksynä ollaan tavoitteessa.
Varmaan jokapaikassa tilanne ei ole näin hyvä. On myös sellaisia alueita joidenka hirvikantaa ei haluttaisi laskea. Kyllä tässä metsästäjillä on korjaamisen varaa. Enkä nyt tarkoita maattomia metsästäjiä. Siellä joukossa on molempia.
Nyt en ymmärrä mitä jahdinaikaisella hirvihavainnoilla tekee sellainen henkilö joka ei työkseen tutki hirvikantaa ja sen kehitystä. Sehän on vain yksi indikaatti. Meillä oli jahdissa syksyn aikana kaikkiaan 74 hirvihavaintoa. Tällä hetkellä en tiedä muiden vuosien havaintoja kun ilmoittajat ovat eri henkilöitä. Osa ilmoitti yhdellä kertaa koko syksyn havainnot. Tuo 74 havaintoa on minun ilmoittamat havainnot ja tein ne joka jahtipäivän jälkeen. Osaatko planteri vetää johtopäätöksen tuon perusteella meidän seuran hirvimäärästä tai jäävästä kannasta ? Minä luulen osaavani eikä paljon heitä todellisuudesta.
Etkös sinä charter voi sen suojella ihan omalla päätöksellä. Kyllähän siellä varmaa jotain varpuja löytyy että kerroksellisuutta saat noroon tai piilopuroon. Toisaalta mitä väliä sillä on löytyykö sitä kerroksellisuutta. Jos kohde on suojelun arvoinen niin siitä vaan.
Voihan tuo jahtikulttuuri muuttua myös digitalisaationkin mukana. Ei kai siinä mitään huonoa ole. Se on totta että joissain paikoissa metsästäjät vanhenee ja monessa paikassa myös lihamäärä on kohtuuton taloudelle. Täytyy kuitenkin muistaa että yli 70% metsästäjistä on metsänomistajia ja ne vaikuttavat aika paljon sen alueen metsästykseen. Kyllä kai se asennemuutos pitäisi näillä suurilla riistamääräalueilla saada paikallisille metsänomistajille asiaksi.
Jos maksaa mhy:n jäsenmaksun niin kaiketi joutuu maksamaan myös mtk:n maksun. Monessa metsästysseurassa se menee niin että on jäsenmaksu sekä liitonmaksu samassa. Sitä ei kuitenkaan ole eroteltu. Ei varmaan missään ammattiyhdistyksessä ole mahdollista maksaa vain paikallisosaston maksu. Kyllä kai sitä on maksettava myös liitonmaksu.
Yleensähän se on niin että paikallisosaston kuuluu liittoon eikä jäsen ole liiton henkilöjäsen. En tiedä kyllä mtk:sta Voiko siellä olla henkilöjäsenenä.
Tarkoitin tuolla aiemmin kun kirjoitin puron varressa olevasta metsästä ettei se vaikuttaisi. On sellaisia puroja joissa joskus hakkuu on ylettynyt aivan veden rajaan. Se että luonnontilaisen puron varressa on nuorta metsää niin se ei tee puroista ei säästettävää. Merkitystä on pienilmastolla ja sen säilyttämisellä. Nämä meidän kaksi sertifiointia antavat omat määräykset ja sitten laki ja sen tulkintasuositus omansa. Tosin pefc sertifikaatin on melkein sama kuin meidän metsälain tulkintasuositus. Fsc menee tässäkin vielä tiukemmaksi.
Ei ole. Mutta tavoitteena on jättää säästöpuuryhmä tai ryhmät tuohon suoja-alueen reunaan. Nehän ovat juuri tarkoitettu myöhempää lahopuuainesta varten. Fsc sertissä noita suoja-alueen puita ei lasketa säästöpuuiksi kuten pefc niin voi tehdä. Onhan tuo selvä epäjohdonmukaisuus kun kaatunut rytö kuitenkin syntyy ja sitä kautta luontoarvo osiksi menetetään. Lahopuutahan sinne kuitenkin syntyy.
Suomessa on noin 2% luonnotilaisia puroja, noroja ja jokia. Ongelmahan on että milloin tämä joskus kaivettu uoma muuttuu takaisin luonnontilan kaltaiseksi. Tähän on metsäkeskus antanut tulkinnan. Jos uoma on pohjaltaan pyöreä, kivet sammaloituneet ja purolle tyypillistä vesikasvustoa on tullut ja kaivuu maat ovat maatuneet voi puro olla luonnontilainen. Tässähän ei arvioida ympäristössä olevaa metsää vaan itse puroa. Jos puro todetaan luonnontilaisiksi astuu rajoitukset voimaan.
Määräävänä tekijänä ei ole puro mutkaisuus tai suoruus jopa luonnontilaiseen puroon voi tulla kaivettuja ojia mutta puron luonne ei muutu.
Suurin osa Suomen puroista on ruopattu 60 – 80 luvuilla ja nyt alkaa olemaan aika että luonto on muovannut ainakin osista puroista luonnontilaisia. Se onkin sitten mielenkiintoista kuka tulee sanomaan hakuukonekuskille, nauhottajalle tai metsänomistajalle että nyt purosi on luonnontilassa että suojavyöhykkeet käyttöön. Onko kaivuumaat niin maatuneet että luonnontilaisuus toteutuu. Kaippa viimekädessä metsäkeskuksen tarkastajan mielipide on se ainoa oikea joka päätöksen latelee. Hankala asia jatkossa.