Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
No jos asunnon ja metsätilan välinen matka ei ole työmatka-ajoa niin tilanne muuttuu vain pahemmaksi. Mikäli auto on yrityksen käytössä niin kuitenkin 50 % ajosta pitää olla yrityksen ajoa. Sitähän ei voi miksikään muuttaa. Tämä koskee kaikkia yrityksiä.
Sehän tosiaan voi olla nuuka Jussi toimintaa jos pihassa ei ole paria firman autoa seisomassa ,mutta pääomaa niiden autojen ostoon ja ylläpitoon on kuitenkin jostain otettu. Yleensä sen yrittäjän kassasta. Itselleni oli kuitenkin selvä että kun omalla työlläni rahat yritykseen tuon niin jotenkin järkevästi niitä tulisi käyttää. Onko autojen osto pihaan seisomaan sellainen niin on jokaisen itse arvioitava.
Onko tosiaan autolla niin paljon ajoa että metsän kalustoon se kannattaa ostaa? Kuitenkin yli 50 % pitää olla metsäajoa vuodessa että sen voi kalustossa säilyttää. Täytyy olla melkoiset pinta-alat että se kannattaa. Alv palautuksen takia hankinta ei ole järkevä kun jossain vaiheessa sitä joutuu maksamaan takaisin. Viimeistään silloin kun autoa vaihtaa niin jäännösalvi vähennetään uudet auton alvista.
Minulla oli yrityksen auto ja kyllä se oli huono ratkaisu. Mieluimmin omalla autolla ajan firman ajot ja laskutan kilometrit.
Nyt poksahti Annelilta asiaa. Nuohan ovat juuri suojakaistojen tarkoitus. Varmistaa biotoopin ilmasto sekä myös toimia myös valumaesteenä.
Tuo poimintahakkuu on aina oma riskinsä että sitä ei tehdä liikaa. Helposti menee ns lihoille ja ilmasto muuttuu liikaa.
Tuohon jovainin ensimmäiseen kappaleeseen kommenttina että ei pidä ihmetellä jos haketta tuodaan ulkoa jos energiapuusta tehdään hintakilpailussa kannattamatonta. Jostain se hake kuitenkin tehdään. Joko kotimaan puusta tai sitten tuodaan laivalla tai junalla valmista tavaraa.
Varmaan e-puu on se helpoin tavara kaupata hankintana jos vain teko kiinnostaa.
Tuo on monesti hiukan harhaan johtavaa. Puhutaan mustikkatyypin kuusikosta mutta eihän siellä marja kasva mitenkään kummoisesti. Varpua kylläkin. Ilmeisesti nimi onkin tullut enemmän kasvin perusteella. Parhaat marjamaat löytyvät männiköistä.
Riippuu timppa mikä sertifikaati on käytössä. Fsc:ssä ei voi laskea. Silloin jos kuvioin sisälle on esim soistuma tai korpi painanne niin ne puut voidaan laskea mikäli ovat tarpeeksi suuria.
??
Aika usein olen huomannut että yllätyksenä tulee metsänomistajalle se että hänen metsistään löytyy sellaisia kohteita jotka kuuluvat sertifioinnissa säästettäväksi kohteeksi. Onneksi ne jotka ovat fsc sertissä niin ovat vielä suhtautuneet positiivisesti rajoituksiin.
Ilmeisesti niillä on sen verran pinta-alaa ollut että rajoituksiin ollaan valmiita.
En tietääkseni kirjoittanut hakkuusta sileäksi rantoja myöten. Kannattaa lukea kirjoitus ja jopa ymmärtääkin se. Varovainen hakkuu tarkoittaa esim joidenkin valtapuiden niiden arvokkaimpien puiden poistoa kunhan ei mennä liiallisuuksiin. Jos leimikoita sisällä on vaikka 500 m puroa niin onhan sillä iso merkitys puunmyyntituloon.
Puuki on kyllä oikeassa. Mitä enemmän tuohon sertifikaatin perehtyy ja selvittää ne rajoitteet ja rajaukset niin ei hyvältä vaikuta.
Se järjestelmä on yhtiöille kivuton järjestelmä koska rajoitteet osuvat vain metsänomistajan kontolle. Jos metsässä on suojeltavia kohteita niin hakkuurajaukset tehdään sertifikaatin vuoksi. Esimerkiksi fsc:n osalta on puronvarsilla 15 m suojakaista johonka ei hakkuuta saa kohdistaa ollenkaan. Pefc:ssa se on maksimissa 10 m ja varovaisia hakkuita voi tehdä. Jos leimikon sisälle osuu suojeltava puro niin hakkuu menetykset ovat huomattavat. Näitä ei parin euron kuution lisähinnalla saa kompensoitua. Sama koskee muitakin luontokohteita joissa on aika tiukkoja rajoitteita.