Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Kyllähän tuo mehtäukko on valitettavan oikeassa. Eihän todellisuudessa yhdistysten ennustuksilla voida osoittaa mitään totuudenpohjaa alueen muista korjattavista leimikoista. Varsinkin kun tänä päivänä on puut myyty eteenpäin kun jo hakkuu alkaa. Senhän vuoksi mittojen painoarvot tulevat vasta siinä vaiheessa kun hakkuu alkaa. Kun ostaja näkee että mitä pituuksia se todella tarvitsee. Jokainen tietää että kauppakirjassa on vain käytettävät mitat eikä miten niitä halutaan käytettävän.
Sen vuoksi nuo yhdistysten mainostamat katkontilastot menee vanhaan toteamaan: valhe, emävalhe ja tilasto. Nämä on niitä ”uunotuksia” jolla saadaan asiakkaita. Toisaalta taas asiakas saa mielenrauhan kun uskoo että joku hakkuuta valvoo. Se myös täytyy muistaa että vaikka yhdistys on valvojana kaikki reklamointi jää myyjän vastuulle. Kuten näimme tässä ranenkin esimerkissä. Yhdistys valvo mutta myyjä otti taloudellisen vastuun oikeuskiistassa. Mitä se sellainen vastuu on ?
Tuohon planterin kommenttiin että sahalle ei voi viedä huonolaatuista tukkia. Joten sahalla oleva raakkiprosentti ei kerro totuutta koska tukki katkotaan jo metsässä sellaiseksi että se sahalle kelpaa. Joten sekään ei kerro leimikosta mitään. Ainostaan tukkiprosentti kertoo leimikon laadun.
Jospa pitäisi ihan vapaa päivän ja huomenna olis jo lauhempaa. Olisko siinä mitään järkeä ?
Mitkähän ovat olleet kustannukset ? Muutenhan ei oikein voi sanoa mitään muuta kuin että suo on saatu hyvin kasvamaan puuta.
Visakallo. Juuri näin. Tärkein tekijä ilman muuta on tietää mitä on myymässä ja minkälaisella katkonnalla parhaimman tuloksen saa. Sillä ei ole mitään merkitystä mitä alueen muissa leimikoissa on saatu ja mitkä ovat tilastot alueelta. Jokainen leimikko on yksilö ja hyvään tulokseen vaikuttaa moni tekijä. Alueen historiatiedot voi heittää romukoppaan.
Jesse se on wwf:n tekemä uhanalaisuus lista. Milloin sinusta nyt piperö on tullut ? Täällä on jotenkin saanut päinvastaisen käsityksen.
Onhan tuo aika mielenkiintoinen jos runkohintakauppa yleistyisi vaikka järeille harvennuksille. Perinteisestihän sieltä poistetaan huonompaa tavaraa, mutta jos tilanne olisikin se että kesken hakkuun huomataankin että kauppa on menossa persiilleen. Tuleeko silloin ostajalta määräys korjata tulosta ottamalla parempaa puustoa ja jättää huonompaa kasvamaan tuloksen korjaamiseksi ?
Uskon kuitenkin vielä että ostajat ovat hyvin perillä toistensa hinnoista ja kuten olemme huomanneet kuitupuukaupassa. Tuonnilla säädellään puun hintaa. Ehkä tukkin osalta tuontia ei ole mutta senhän me tiedämme että ostetusta leimikosta joitakin tiettyjä osia myydään kilpailijalle. Joten hinnat ovat hyvinkin selvillä.
Se että runkohinnoittelu toisi sellaisen kilpailutilanteen että puunhinta nousisi ja nousisi niin en taida uskoa. Samanhan tekisi nykyinenkin kauppatapa. Enemmänkin uskon siihen että ostajat muuttuisivat varovaisemmaksi kuutiohintojen määrittämisessä kun koko riski metsän laadusta ja siitä saatavasta puutavarasta siirtyisi ostajalle.
Käviskö siinä niin että jos kokorunkohinnoitteluun mennään niin kuutiohinnat laskisivat koska kuitenkin riski leimikon laadusta tahdottaisiin siirtää myyjälle ? Maksettaisiin varmuudelta hiukka vähemmän kun ei oikein tiedä minkä laatuinen puusto on.
Kärsiikö tästä sitten ns hyvät leimikot jos valtakunnalliset kokorunkohinnat siirtyvät suoraan kauppahintoihin ? Hyvälaatuisissa leimikoissa joissa tukin määrä lähentelee 90 % niin on ihan sama minkälainen kauppatapa on.
Samaa mieltä metsäkupsan kanssa. Jos tuota metsälehden juttua vertaa ja niitä esimerkkejä lukee niin eihän se kerro kuin matemaattisen vertailun. Siinähän tarjoaja voi voi heittää mitä kuutiomääriä vaan tarjoukseen eikä se sido häntä mitenkään. Asia olisi toinen jos tarjoaja sitoutuisi hakkaamaan kyseiset kuutiomäärät kutakin tavaralajia, mutta sehän on mahdotonta.
Minusta tuo oli suoraan sanoen mhy:n mainos niille jotka asiasta eivät mitään ymmärrä. En yhtään ihmettelle vaikka teollisuus ei ole kritisoinutkaan yhdistyksen tilastoja kun nehän ei kerro oikeastaan paljoakaan. Se että joku saha käyttää enemmän lyhyitä tukki mittoja katkonnassa niin ei todellakaan osoita parempaa katkontaa kuin tietynlaisissa metsissä.
Onnistuuhan tuo ja onnistuu varmaan jatkossakin. Kunhan kannattavuus on kohdillaan.