Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Noinhan se on. Mutta onhan se mukava fiilistellä….olishan se hyvä…. Tahtoo vain olla että niitä hyvien ideoiden toteuttajia on todella vähän. Sen vuoksi halusinkin tuolla aiemmin todellisia kokemuksia enkä kuvitelmia.
Vaikeahan se on koteloida umpeen jos sahan laippa on liikkuva. Kerran vai kaksi olen kaatanut puun moton kopin päälle. Koppi kyllä kestää mutta lamput tahtoo kärsiä. Yleensä kun ketjuluoti lähtee niin ketju on jäänyt puristukseen ja murtuu. Uskon että pyörimisnopeudessa ei suuria eroja ole mutta hydraulimoottori on ihan eri tehoinen kuin moottorisahan moottori.
Kuinkahan ne rinneleimikot tai kiviset männiköt ovat sujuneet. Voi olla aika haasteellinen. Yhdellä kaverilla oli tuollainen. Itse asiassa kaksi. Eipä ole enää. Hänellä taitaa olla kelta mustat koneet nykyään.
Vielä jesselle. Jos samoille urille tarvitaan ajokone niin miksi tuollainen vehje pitää kävellyttää edellä ?
Ilman muuta enskakone. Mutta jos tulee pikkutukkia, parrua tai joitakin tukkeja vaikka ajouralta niin kyllähän enskastakin voi muodostua useita tavaralajeja. Kysykää jätkältä vaikka. Hänhän osaa katkonnan.
Siis mitä ? Jos on kuorma-autokortti niin toki sen voi muuttaa henkilöautokortiksi milloin vain ilman autokoulua.
Onko teillä kokemusta urakoida vastaavalla koneella ? Kuinka on toiminut ja kuinka olette päässeet tulokseen. Mitenkä puut on ajettu ajokoneella kun tällähän ei pitkiä matkoja puita kuljeteta ? Ideahan koneella lienee että puidaan kasoja harvakseltaan ajourille josta ajokone ne noukkii. Kuinka eri tavaralajit erotellaan uran varteen sillä sekaisinhan ne ei voi olla.
Varmaan joku joka tällaista ihannoi niin voi kertoa kokemuksia.
Tuohon kun lisätään visakallo muutkin rajoitteet ja säästöpuiden suurempi määrä. Niin eipä jää tuohon 10% :iin.
Olen samaa mieltä. Itsekkin aikoinani kokeilin muitakin mutta jotenkin tykästyin noihin stihlin raivurin teriin. Ainoa niissä oli että jos liikaa haritti niin ne alkoi halkeilee. Mutta sehän ei ole terän vika vaan harittajan.
Myö käytettiin motoissa stihl:n ketjua. Oli kyllä parhaimmasta päästä. Ilmeisesti moottorisahoissa ei käytetä samantasoisia terästä.
Eihän kettu ole mikään uhanalainen tai edes vaarantunut millään alueella. Lapissa jopa syrjäyttänyt naalin pohjoisosilta. Ketun selvitymistä auttaa sopeutuminen. Kapungit ovat hyviä reservaatteja kettukannalle. Ketuilla kuten muillakin pienpedoilla on taipumus lisätä pentueiden kokoa jos kuolleisuus kasvaa suureksi. Ongelman tuo se että muualta tulleet pienpedot lisäävät painetta omien lisäksi.
Mielenkiintoinen olisi jos me ihmiset emme puuttuisi luonnon kiertokulkuun ja muokkaukseen mitenkään. Varmaan symbiooosi löytyisi hyvinkin pian. Mutta ei se taida olla mahdollista.
Värriö on mielenkiintoinen vertailualue. Siellähän ei ole mitään muutakaan luonnonmuokkausta harrastettu. Sieltä myö puuttuvat kaikki vieraspedot joten vertailu on vaikeaa siltäkin osin.
Taitaa nuo perkon ajatukset olevan enemmänkin puuntuotantoon liityviä kun metsän monimuotoisuuteen littyviä. Täälläkin varmaan pääosa on enemmän huolissaan taimiensa hyvinvoinnista kun luonnon hyvinvoinnista.