Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
No joo. Kyllähän nuo jessen hoitometodit ovat hieman erikoiset. Mutta eipä siinä mitään kun itse on tyytväinen eikä tapa yleisty.
Jos tavoitteena on kuitupuun kasvatus niin voi toimia hyvinkin.
Uskon että aukkoja se saadaan nopeastikkin tekemään kun ne ovat ensiksi eugametsissä koeajettu. Meillä taitaa olla kuitenkin vielä pitkään harvennushakkuut se pääteema jossa niitä koneita eniten käytetään.
Kyllä ne ravinnon mukaan liikkuvat. Meidänkin hirvimaat olivat ennen ns. kesälaitumia. Kun valtio ja eräs yhtiö alkoi tosissaan hakkaamaan niin nyt ruokamaita riittää. Nyt niitä kokoontuu isoltakin alalta meidän maille talveksi. Viimeisessä ajossa pölähti passiin 13 hirveä ja kaikkiaan 18 hirveä nähtiin sen päivän aikana.
Onhan tuota jo tutkittu aika paljonkin. Vielä on ollut liian kallis ja jälki ei ole ollut tarpeeksi hyvä. Voi vielä mennä pitkään että kuskiton kone metsässä tositoimissa nähdään. Uskon että varsinkin suuremmat konevalmistajat ottavat mieluusti vastaan koemetsiä työnalle kun se aika joskus koittaa. Monikohan on valmis luovuttamaan ?
Kiitos visakallo. Havaintoni perustui vain olemassa olevaan tilanteeseen. Olen mielelläni tässä asiassa väärässä.
No nytpä jesse viisauden murjaisi. Taitas olla parempi että jessenkin haavikot olis yhteismetsässä niin voisit saada metsänmyyntituloja muiden hoidetuista metsistä. Jäis huoli siitäkin pois että tulis joku joka korjais sinunkin kaupat kun ostajalla ei tahdo kiinnostusta olevan niiden korjaamiseen kuin viimeisessä hädässä. Tästä huolestahan ollaan saatu lukea.
Tuo on hyvä kysymys. Ulkopuolisen ne voi olla mahdoton tietää jos niitä ei ole avattu. Nykyään niitä ei taida enää kukaan avata.
Tuo on varmaan totta. Mutta jos pohditaan syitä tuohon viimeisen kolmanneksen ahdinkoon niin syitä on monia. Ei varmaan vähäisimpänä ole tuuri, sattuma tai joku muu itsestä johtumaton syy. Ihan niin kuin muillakin yrittäjillä.
Niissä on hyvin energiaa ja eläinkin ymmärtää syödä sellaista apetta jonka energiasisältö on hyvä jos sitä on vain tarjolla.
Tuo puukin ja isoteen laskelmat ovat erinomaisia ja selventää monelle miksi mitäkin konetta ei hankita tai hankitaan. Tuohon puukin loppu lausumaan vielä sen verran sekoitetaan että suoraanhan motteja ei voi laskea kun mottien korjuuhinnat vaihtelevat litrakoon mukaan. Toisaalta täytyy muistaa että pienellä koneella ei voi järeitä leimikoita hakata mutta isolla taas voi pienempiäkin litrakoon leimikoita hakata. Aika paljon konevalikoimaa ohjaa urakoitsijalle alueensa leimikoiden rakenne.
Yleensä on niin että alueurakoitsijalla on yksi tai korkeintaan kaksi ns aukkokonetta ja loput sitten erilaisia harvennuskoneita.