Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Onhan tuo jovainin laskutapa jotain erikoista. Jos päätehakkuussa hakkuu on 6-7€ motti ja ajo vieläkin vähemmän niin ei se taida vielä 2/3 osaa olla puunhinnasta.
Siinähän oli jo pikkupätkä tottakin. Lopussa mentiin jo hakoteille niin pahasti ettei oikoa kannata.
Ei se rauta ratkaise vaan pintapaine.
Kyllä tuo kohde taitaa olla niitä ainoita maapohjia jossa sitä jk voisi harkita. Jos sen aukoksi silpasee ja ojittaa sekä muokkaa niin hieskoivikko saa niittää vuodesta toiseen. Minä kyllä harkitsisin vakavasti jk metsän kasvatusta.
Mikä moto ruopii käänteissä. Yksi ruopii kyllä. 6- pyöräinen Prosilva . Tuossa em motossa on hydrauliveto ja jokaisessa navassa on oma moottori. Siinä kääntyvyyttä on tehostettu niin että sisempi telasto jarruttaa käännöksessä. Toimii vähän kuin kaivinkone.
Tuo ei pidä paikkansa. Isomman ja pienemmän koneen mottiero ei ole merkittävä. Isonkaan koneen avautuma ei ole juuri puoltatoista metriä suurempi joten harvoin niin tiukassa harvennettuja puita jätetään. Ei ainakaan pitäisi.
Kysymäsi kone on ihan sieltä….. Kaivossakin näkyvyys on parempi. Vihdoin ne silvalla sen huomasivat ja pienensivät pyöriä.
Kuten huomattiin asiantuntijoita on paljon mutta aika harva niillä vehkeillä on töitä tehnyt. Harvennuksen laatujakin on monenlaisia. Yhtä monta kun on metsänomistajiakin. Meillä on Tapio julkaissut kirjan sitä varten että olisi edes yksi yhteinen mielipide harvennuksista. Mutta ilman muuta metsänomistaja aina viime kädessä päättää minkälainen harvennus hänen metsäänsä tehdään.
Kyllä se minun metsässäni on se viimeinen kriteeri minkälainen kone sinne tulee. Enemmänkin kiinnostaa aiemmin tehdyt työnjäljet ja kuljettajien ammattitaito. Meillä on niin monenlaisia näkemyksiä.
Nuakalle sen verran että hintaero ei ole puolet. Puhutaan noin 50 – 60 000 euron hintaluokissa. Se mitä koneista pyydetään ja lopulta maksetaan on aivan eri asia. Samoin montako konetta vuodessa ostetaan vaikuttaa loppuhintaan. Yhden- kahden koneen ketjuille koneet ovat huomattavasti kalliimpia. Toisaalta ensiharvennus ei ole kannattamatonta muutoin kun joudutaan raivaamattoman ryteikköön, Silloin se on on sitten kyseessä minkä hintainen kone tahansa.
Kuinkahan moni muodostaa käsityksen konevalinnoista oman metsänsä tarpeen mukaan ? Uskon että suurin osa. Alueurakoitsijalla on yleensä työmaat ainakin keski-suomessa useamman kunnan alueella. Siihen mahtuu monenlaista metsää ja metsänhoitajaa. Uskon vahvasti että urakoitsija valitsee vallitsevan tilanteen mukaan ja kokonaistaloudellisuutta ajatellen. Ei ole urakoitsijankaan näkökulmasta pitää sellaista kalustoa joka ei vastaa yrityksen työnkuvaa. Tänä päivänä urakoitsijat laskevat tuntituokset ja kulut tehtyä mottia kohden ihan niin kuin mikä tahansa yritys. Niillä on samanlaiset toiminnaohjausjärjestelmät kuin muillakin yrityksillä.
Tuohon en kyllä usko. Mitähän se entinen viljan niittäjä olisikaan saanut aikaan raivaussahan siimapäällä ?
No eipä taida jesselläkään olla kovinkaan paljoa kokemusta koneista. Niiden tuottavuudesta ja kannattavuudesta. Täytyy vain muistaa että Sampo on hyvä kone ja kyllä sillä leipä irtoaa. Pitää vain olla sille sopivia leimikoita tarpeeksi ja riittävän suuria.
Koneen koko ei ole itsetarkoitus. Toimialueella olevien leimikoiden koko ja korjattavan puun suuruus määrää käytettävän koneen.
Muistan hyvin kun eräs mhy:n korjuupalvelu sai idea pehmeiden maiden korjuusta kesäkautena. Urakoitsija osti sopivat koneet mutta sinä kesänä taisi olla yksi tai kaksi pehmeän maan leimikkoa. Muut olivat normaaleja kesäkorjuukohteita. Voitte arvata kuka kärsi tästäkin ideasta.