Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Onko tosiaan näin että korjuu on samanhintainen metsänomistajalle kuin yhtiölle. Ehkä näin on jos pystyy sitoutumaan samaan puumäärään kuin yhtiö.
Jovain. Korjuunhinnalla on myös merkitystä puumäärällä. On luonnollista että jos toinen tarjoaa 10000 mottia korjuuseen ja toinen 1000 mottia joka toinen vuosi niin hinta on ihan eri.
Eiköhän se jovain ole jo tiedostettu. Siitä huolimatta puuta vaan myydään ja ostetaan.
Elä toloppa huoli. Kiina on jo apajilla ja hoitaa raaka-aineet kotiin.
Jos hakkuussa noudatetaan sertifikaattia, niin kuin pitäisi, niin polut pitäisi jättää ennalleen. Hyvä ilmoittaa kaupan yhteydessä polkuverkostosta.
Voisko tuo olla toiselta nimeltä jääräpää. onhan meitä muitakin. Kaippa joku jääräpää tämänkin foorumin kirjoittajat tarvii ollakin että jaksaa jauhaa samoista asioista vuositolkulla eikä ne mihinkään muutu.
Taas se toloppa vetelee mutkia suoriksi. Täytyy todeta että ompa miehellä mielikuvitus kohdillaan ja normaalia vakavampi vainoharhaisuus.
Taitaa olla toinen tse tapaus Suomessa. Eihän nyt noita kovin paljoa ole ollut.
Luontainen naaras/uros suhde on noin 1. Meillä on päädytty lukuun 1,5. Tällä taataan mahdollisimman hyvä tiinehtyminen. Vhp on hieman eriasia koska vhp:n lisääntyminen perustuu valtauroksen ympärillä olevaan ”haaremiin”. Silloin pienelläkin urosmäärällä saavutetaan hyvä tiinehtyminen. Kunhan urokset ovat tarpeeksi iäkkäitä. Poikaset eivät kelpaa tähänkään.
Hirvien vasojen painoon vaikuttaa enemmänkin syntymäaika kuin kesäajan ravinto. Yleensä kesäaikana ruokaa on riittävästi. Talvi onkin eriasia jos lumipeite on kovinkin suuri niin kuin viime talvena. Silloin lapissa kuoli paljon hirviä ravinnon puutteeseen varsinkin vasoja.
Isossa kuvassa riistalihan saatavuus suomessa on hyvin pientä. Ehkä tuolla lounaissuomessa näin on. Minäkin olen syönyt hirvenlihaa jo 50 vuotta ja mieluimmin syön possun kasleria. Kyllästyy siihenkin lihaan niin kuin eräs henkilö joka toi minulle Tenon lohta ja vaihtoi sitä tuoreisiin muikkuihin.
Noissa vertailuissa täytyy muistaa mihinkä vertaa. Eihän tätä traktoria voikkaan verrata suurempaan ja kalliimpaan nelivetotraktoriin. Nämähän painii ihan eri sarjoissa. Vertailu on ihan sama kuin pientä harvennusmotoa verrataan isompaan aukkomotoon. Jos kyseessä on aukon hakkaaminen. Varmaan ei päästä samoihin tuotoksiin.
Ainoa kelvollinen vertailu voisi toinen vastaavankokoinen traktori yhdistelmä. Sen hinta, maastokykyisyys, huoltovarmuus ja varaosien saatavuus ja hinnat. Silloin voidaan jo vertailla.