Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Etkös Anneli ole joskus ollut mhy:n hallituksessa jäsenenä tai varajäsenenä. Eikös tuo asia pitäisi olla hyvinkin selvää.
Vaihtokauppaa on aina ollut ja tulee olemaan. Eihän se metsänomistajalle kuulu mitä ostaja puillaan tekee. Sehän riittää että puut voi tarjouskilpailuttaa ja maksaja puille löytyy. Sen jälkeen ostaja voi ajaa kalikat vaikka hakkuriin.
Olishan se outoa että metsänomistajan valvonta ylettyisi loppukäyttäjälle saakka. Ei taida missään kauppatavassa olla näin. Esimerkkinä voisi olla että saudit myydessään raakaöljyä valvoisivat mitkä niistä bensalitroista päätyisi suomen ja jonkun muun maan markkinoille. Aikamoinen sosialisti on tuosa jovainista kehkeytynyt.
Monesti nuo jyrkät kiviset rinteet on aika haastavia harventaa. Joten kysymys on hyvä. Kannattaako istuttaa enemmän vai pyrkiikö siihen että kasvattaa noilla taimilla loppuun. Eihän istuttamisessa ole järkeä jos koneella ei pääse harventamaan.
Vanhat mönkijät joita ei saanut rekisteröityä tieliikenteeseen niiden nopeutta ei rajoitettu. Myöhemmin eu:n myötä myös mönkijät saatiin tieliikenteeseen niiden nopeutta rajoitettiin joko 60 km tunnissa tai joidenkin mallien osalta 80 km tunnissa.
Jos rajoittimen poistaa niin kulkeehan ne yli sataakin. Mutta silloinhan mönkkäri on laiton. Yksinkertainenkin turvakaari olisi ilman muuta hyvä niin kuin kopittomissa traktoreissa aikoinaan oli saatavissa.
Kyllähän tuo välitys on ihan jokapäiväistä ja kohteet muuttuu tarpeen mukaan.
Hyvä katkontahan tuo oli.
Äänestäjien äänet on niin kallisarvoisia että eiköhän uudistukset jää minimiin.
Mustikkaa löytyy aina niin paljon että metsäkanalinnuille niitä löytyy. Se on taas niitä tietämättömiä höpötyksiä jos uskotaan että mustikka olisi vähenemässä. Ei muuta kuin jalka toisen eteen ja metsään niin mustikkaa löytyy taatusti riittävästi. Olen puukin kanssa samaa mieltä että hoidettu jaksollinen metsä on myös erinomainen marjametsä. Eri kehitysvaiheessa on vain eri marjaa. Tänä vuonna myös ojitetut turvekankaat ovat antaneet erinomaisen hillasadon täällä keski-suomessa.
Mustikkasato vaihtelee vuosittain hyvinkin paljon ja niitä on eri paikoissa eri vuosina. Niin kuin marjanpoimijat sen tietävät. Sen vuoksi joka vuosi samasta metsiköstä ei saada samanlaista satoa. Tänä vuonna mustikkaa on hyvin kosteilla soiden reunamilla nuorissa kasvatusmetsissä. Lähes samoilla paikoilla josta saatiin hyvä ”korpihilla” sato. Ojitus vain parantaa mustikkasatoa vaiheettumisvyöhylkeellä. Mustikka tarvii valoa kasvaakseen. Eilen kävin noin 200 vuotiaassa metsässä jossa pienissä pienaukoissa kasvoi mustikkaa mutta muualla ei.
Jos tutkimuksen lähtökohta on että jatkuvakasvatus on jatkuvaa hyödyntämistä ja jaksottainen on puupeltoja niin jo lähtökohdiltaan tilanne on väärä. Tälläinen päätelmä tutkijalta osoittaa jo ennakkoasenteen ja tulos ei muunlainen voi ollakkaan.
Nuo mitkä itse istutin olivat laikkumättäitä. Tosin kyllä usein potkaisin kuivan osan pois mättään päältä ennen taimen laittoa, mikäli oli pehmeää hiekkapitoista maata.